Onko Käy­räs­tun­tu­ril­la suo­je­le­mi­sen ar­voi­sia metsiä?

Metsähallitus aikoo kartoittaa tarkemmin Rovaniemen Käyrästunturin luontoarvot. Vajaan 70  kilometrin päässä kaupungista sijaitseva tunturi tunnetaan Rovaniemen seudun ainoana tunturina, vaikka se ei varsinainen tunturi olekaan.

Käyrästunturi ehditään inventoimaan toivon mukaan tulevana kesänä, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n Lapin alueen suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen kertoo.

Inventointi täydentää Metsähallituksen alueelle aikoinaan laatiman alue-ekologisten kohteiden verkostoa.

Metsähallitus on luokitellut Käyrästunturin metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ulkoiluarvoja. Tämä tarkoittaa, että luonto- ja virkistysarvot otetaan korostuneesti huomioon.

Tunturin lakiosa ja sitä ympäröivät jyrkät rinteet on jo merkattu luontokohteiksi.

Seutu ei ole kirveenkoskematonta erämaata. Poimintahakkuista kertovia kantoja löytyy eri puolilta aluetta.

Uhanalaisia lajeja ja hakkuiden jälkiä

Käyrästunturin aluetta kartoitetaan nyt toista kertaa lyhyen ajan sisään. Luonnonmetsätyöryhmän kartoittajat kävivät Käyrästunturin maastossa viime elokuussa.

Puoli päivää kestäneellä reissulla keskityttiin lähinnä läheisen Kuusivaaran metsiin.

Osa ryhmästä kävi myös Käyrästunturin alarinteillä. Niiltä löytyi vanhapuustoista metsää, jota ei ole koskaan avohakattu, kartoittaja Olli Manninen sanoo.

– Mäntyvaltaisilla alueilla näkyi jälkiä poiminta- ja harsintahistoriasta. Kuusivaltaiset metsät olivat koskemattomampia. Löytyi myös vanhan metsän lajistoa, uhanalaisia jäkäliä ja sammalia.

Kartoittajaryhmä löysi Käyrästunturin rinteiltä muun muassa vaarantunutta aarnisammalta sekä silmälläpidettäviä rusokantokääpää, mäntysiprakkaa ja lapinkynsikääpää.

Hakkuusuunnitelma voi muuttua

Metsähallitus laati muutama vuosi sitten hakkuusuunnitelman Kuusivaaraan.

Mahdollisista hakkuista ei ole tehty päätöstä saati laadittu aikataulua. Karvosen mukaan suunnitelmaan voidaan tehdä korjaavia toimenpiteitä luonnonmetsätyöryhmän raportin ja Metsähallituksen omien inventointien perusteella.

– Meidän pitää arvioida uuden lajistotiedon merkitys hakkuisiin.

Toinen potentiaalinen hakkuualue on Käyrästunturin länsi- ja koillispuolella. Siellä tehtiin harvennushakkuita vuonna 2004. Lähivuosina olisi mahdollista tehdä toinen harvennuskierros, mutta suunnitelmia ei ole.

– Metsä on jo käsitelty. Siellä ei ole korvaamattomia luontoarvoja.

Karvosen mukaan hakkaaminen ja suojelu eivät sulje toisiaan pois.

– Asetelma ei ole avohakkuu tai luontokohde. On erilaisia hakkuutapoja, joissa huomioidaan luonto- ja virkistysarvot.

Kuusivaaran hakkuut on suunniteltu pienalakasvatuksen periaatteiden mukaan. Alueelle hakataan halkaisijaltaan enintään 60 metrin tai 0,3 hehtaarin aukkoja, ja niiden väliin jääviä alueita harvennetaan. Näin pyritään pitämään yllä metsän peitteisyyttä ja maisemaa.

Elinvoima pitää selvittää

Luonnonmetsätyöryhmä kartoittaa valtion arvokkaita, mutta suojelemattomia metsäalueita. Se on saanut rahoitusta Koneen säätiöltä.

Osa ryhmän kartoittajista on luontoalan ammattilaisia, jotkut taas itseoppineita.

Viime syksynä Kuusivaarassa käynyt Olli Manninen kuuluu jälkimmäisiin. Hänelle on kertynyt kokemusta parinkymmenen vuoden ajalta Suomen ja Ruotsin metsistä.

– Keskityn uhanalaisiin lajeihin ja kerään dataa niistä.

Metsähallituksen mukaan Luonnonmetsätyöryhmä tuottaa arvokasta tietoa lajistosta. Kartoittaminen on työlästä, vie aikaa ja vaatii lajiosaamista.

Se ei kuitenkaan yksin riitä, Metsätalous Oy:n Karvonen toteaa.

Lajiston kartoittaminen tuottaa tietoa vain lajistosta. Sen elinvoimaisuuden selvittämiseksi metsän elävän ja kuolleen puuston rakenne pitää kartoittaa. Vasta sitten voi arvioida, tarjoaako elinympäristö jatkuvuutta, ja onko kyse arvokkaasta luontokohteesta.

Lahopuusta riippuvaiset uhanalaiset lajit tarvitsevat elinkaarensa aikana lahoamisen eri vaiheissa olevaa lahopuuta.

– Käsittelyssä metsässä voi olla muutama lahopuu, joissa tällä hetkellä elää uhanalaisia lajeja. Kun puut lahoavat pois eikä uutta tule tilalle, lajitkin häviävät, Karvonen sanoo.