Li­vo­joen sa­la­pe­räi­sen kiveen hakatun merkin sa­lai­suus pal­jas­tui – "Näistä tulee il­moi­tuk­sia ar­keo­lo­geil­le aina silloin tällöin ympäri Suomea"

Livojoen Juominkikosken ylimmän saaren rannalla oleva kivi on pohdituttanut Pudasjärvellä.

Merkki on hakattu aika isoon ja laakeaan kiveen. Se on ollut maanmittauksen kiintopiste, jollaisia löytyy muutamia sieltä täältä Pohjois-Pohjanmaalta.
Merkki on hakattu aika isoon ja laakeaan kiveen. Se on ollut maanmittauksen kiintopiste, jollaisia löytyy muutamia sieltä täältä Pohjois-Pohjanmaalta.
Kuva: Pekka Hauru

Livojoen Juominkikosken ylimmän saaren rannalla Pudasjärvellä oleva kivi on pohdituttanut jo viidentoista vuoden ajan. Matalan veden aikaan paljastuvaan kiveen on uurrettu selkeä ympyräristi.

Pohjois-Pohjanmaan museon arkeologi Mika Sarkkinen tietää, mistä on kyse.

– Kyseessä ovat vanhat maanmittareiden ja kartoittajien aikoinaan tekemät merkinnät. Enää merkintää ei käytetä, mutta vielä vanhoilla peruskartoilla sitä on käytetty vaakituskiintopisteen ja korkeuskiintopisteen symbolina.

Merkinnän voi löytää esimerkiksi vuoden 1955 peruskartasta.

– Kyseessä on ristiympyrä eli viivoin neljään sektoriin jaettu ympyrä. Näistä tulee ilmoituksia arkeologeille aina silloin tällöin ympäri Suomea. Muutama on tullut tietooni Pohjois-Pohjanmaaltakin. Hakkaukset vaikuttaisivat sijaitsevan aina matalissa, lähellä vaakatasoa olevissa, vähän joko maan- tai vedenpinnalle erottuvissa kivissä. Halkaisija on karkeasti noin 20 senttimetriä tai hieman enemmän.

Kiveen hakattu ympyräristi erottuu vielä selvästi. Merkki löytyy samanlaisena vielä vuoden 1955 peruskartoista.
Kiveen hakattu ympyräristi erottuu vielä selvästi. Merkki löytyy samanlaisena vielä vuoden 1955 peruskartoista.
Kuva: Pekka Hauru

Karttasymboli on vastaavan näköinen kuin kiveen hakattu merkki.

– Sinällään tämä kuvio, ympyrän sisällä oleva risti, on muodoltaan varsin yksinkertainen. Se on tunnettu jo useamman tuhat vuotta ja sitä on käytetty auringon symbolina. Kuviosta käytetäänkin nimitystä aurinkoristi tai yleisemmin rengasristi.

– Näiden nyt kyseessä olevien hakkausten historia on siis varsin arkinen, eikä kyse ole esihistoriallista eikä tavattoman muinaisista hakkauksista.

Kivi löytyy koskessa olevan saaren kärjestä.
Kivi löytyy koskessa olevan saaren kärjestä.
Kuva: Pekka Hauru

Rannan kesämökkiläinen Pekka Hauru havaitsi kiven jo viitisentoista vuotta sitten. Ajatus oli, ettei kuvio kuitenkaan kovin muinainen ole.

– Olimme ostaneet kesäpaikan vuonna 1994 siitä läheltä. Saaren kärjessä on hyvä kalapaikka ja kun erään kerran vesi oli matalalla, niin huomasimme kiven ja siihen hakatun kuvion.

– Tavallisesti vesi on niin korkealla, ettei kiveä näy.

Nyt vesi on taas matalalla ja kivi tuli mieleen.

– Lähdimme mökille varta vasten katsomaan, olisiko se esillä. Kevätjäät ovat nyt kiveä siirtäneet noin 30 senttiä alkuperäiseltä paikaltaan ja kiven toinen pää on hieman koholla.

Aika isoa ja laakeaa kiveä on koskessa olevan saaren rannasta hieman vaikea nähdä.

– Veneellä siihen onkin hieman hankala tulla, kun vesi menee molemmin puolin saarta. Kivi on aivan ylimmäisen saaren kärjessä.

Ilmoita asiavirheestä