Aloite Litokairan kansallispuiston perustamisesta ei toistaiseksi etene. Iin kunnanhallituksessa todettiin, että keskustelussa naapurikuntien Pudasjärven ja Ranuan kanssa päädyttiin siihen, ettei hanke ole nyt ajankohtainen.
Valtuustoaloite käsitellään Iissä vielä kunnanvaltuustossa.
Iin keskustan valtuustoryhmä teki aloitteen kansallispuistostatuksen hakemisen selvittämisestä Litokairan soidensuojelualueelle yhdessä Ranuan kunnan ja Pudasjärven kaupungin kanssa.
Litokaira on aloitteen mukaan suurin yhtenäinen luonnontilaisena säilynyt suometsäerämaa napapiirin eteläpuoleisessa Euroopassa. Litokairan alue sijaitsee kolmen kunnan alueella. Eteläosat ovat Pohjois-Pohjanmaata, Iin kunnan ja Pudasjärven kaupungin aluetta ja pohjoisosa sijaitsee Lapissa, Ranuan kunnan alueella.
Litokaira on laaja, pinta-alaltaan noin 304 neliökilometrin suuruinen. Alue on valtion omistuksessa.
Litokaira on pääosin luonnonsuojelulailla rauhoitettu ja alue kuuluu soidensuojeluohjelmaan sekä Euroopan laajuiseen Natura 2000 -suojeluohjelmaverkostoon.
Litokairan alue on suosittu erämaaretkeilyalue ja mahdollinen kansallispuisto lisäisi aloitteen mukaan alueen arvostusta ja myös matkailullisia mahdollisuuksia.
Litokairan suoluonto, vanhat metsät ja erämainen tunnelma tekevät siitä valtakunnallisesti merkittävän suojelukohteen. Soiden ja metsien lisäksi alueella on vesistöjä ja kosteikkoja, jotka lisäävät sen luonnon ja lajiston monimuotoisuutta, kuvaillaan Iin kunnanhallituksen päätöksessä.
Hallitusohjelma painottaa olemassa olevien suojelualueiden kunnossapitoa ja resurssien kohdentamista merkittävimpiin kohteisiin. Uusien kansallispuistojen perustamista ei ole kielletty, mutta nykyinen taloustilanne ja ohjelman painotukset eivät tue uusien puistohankkeiden käynnistämistä, todetaan kuitenkin.
Iin kunta on käynyt asiasta keskusteluja Ranuan ja Pudasjärven kanssa. Kunnat ovat yhteisesti arvioineet, ettei kansallispuistostatuksen hakeminen ole nykytilanteessa ajankohtaista.
Hakuprosessi edellyttäisi laajaa valmistelua, erillistä hanketta ja useita selvityksiä, mukaan lukien alueen lisäarvo, resursointi infrastruktuuriin, matkailupalveluihin ja hoidon järjestämiseen.
Lisäksi tarvittaisiin Metsähallituksen ja ympäristöministeriön myönteinen kanta sekä poliittinen tahtotila. Koska valtion ja kuntien resurssit ovat rajalliset ja painopiste on olemassa olevien kansallispuistojen hoidossa, ei uuden puiston valmistelua ole perusteltua aloittaa.
Kunnat pitävät kuitenkin ajatusta Litokairan kansallispuistosta periaatteellisesti hyvänä ja tulevaisuuden kannalta kiinnostavana. Mikäli valtion linjaukset, luonnonsuojelupolitiikka tai rahoitusmahdollisuudet tulevaisuudessa muuttuvat, kunnat ovat valmiita palaamaan asiaan ja arvioimaan mahdollisuutta uudelleen, todetaan Iin kunnanhallituksessa.
– Litokaira säilyy merkittävänä luonto- ja matkailukohteena, jonka arvoja ja kehittämismahdollisuuksia kunnat seuraavat yhteistyössä myös tulevaisuudessa.