Kuusamon Kuntivaaran päälle johtava polku on liian vaarallinen viralliseksi ulkoilureitiksi, koska alueella on suuri määrä suurpetoja karhukuvaustoiminnan vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) hylkäsi Kuusamon kaupungin hakemuksen reitin virallistamisesta elokuun lopussa.
Keskeisin syy hylkäämiselle on se, että haettava ulkoilureitti ei turvallinen ihmisille lisääntyneen suurpetokohtaamisen riskin vuoksi. Lisäksi kaupunki ei viranomaisten mukaan ole suunnitelmassaan suhtautunut karhukuvaustoiminnan mukanaan tuomiin suurpetoriskeihin tarpeeksi vakavasti.
Polku on 1,7 kilometriä pitkä, ja se kulkee Liittovaarantieltä Kuntivaaran huipulle. Reitti on ollut olemassa vuodesta 1997 Kuusamon kaupungin ylläpitämänä. Alueella on kolme karhukuvauspaikkaa. Läheisin niistä sijaitsee kilometrin päässä polun alkupisteestä.
Polku on reittisuunnitelman mukaan kulunut ja se vaatisi rakenteellisen kunnostuksen ja opastuksen uusimisen. Suunnitelmassa reittiä olisi tarkoitus kestävöidä murskeella sekä laajentaa pysäköintialuetta metsätien reunassa.
Nykyisellään Kuntivaaran huipulla on kota, joka rakennettiin uusiksi viime jouluksi aiemmin palaneen tilalle. Huipulle kulkee myös suosittu moottorikelkkareitti.
ELY pyysi päätöstään varten lausuntoja yrittäjiltä, maanomistajilta sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta.
Painavimmat sanat riskeistä lausui Tukes. Sen mukaan ulkoilureitti ja suurpetojen kuvaustoiminta voivat lähekkäin sijaitsevina aiheuttaa vaaraa toisilleen. Riski suurpedon kohtaamiseen on kasvanut, sillä pedot ovat voineet kesyyntyä ja yhdistää näin ihmisen ruokaan kuvaustoiminnan vuoksi.
Tukesin voidaan katsoa myös moittivan kaupunkia siitä, ettei sen riskiarviointi tai esitetyt toimenpiteet riitä takaamaan ulkoilijoiden turvallisuutta polulla. Kaupunki kertoo vastineessaan, että reitin uusissa opasteissa kerrottaisiin tietoa karhunkuvaustoiminnasta ja 112-puhelinsovelluksesta.
– Reitin käyttäjä on tietoinen reitin käyttöön liittyvistä riskeistä reitille lähtiessään, kaupunki lausui.
Maininnanarvoisena riskinä ovat myös retkeilijät, jotka voivat lähteä polulta kuvaamaan lähistön karhukojujen karhuja ilman yrittäjien lupaa. Tällaisia läheltä piti -tilanteita on Tukesin lausunnon mukaan jo ollut.
Reittisuunnitelmasta katsotaan lisäksi katsoa aiheutuvan huomattavaa haittaa karhukuvaustoiminnalle, joista yhtä Kuntivaarassa pitää kuusamolainen Karhu-Kuusamo. Yritys on toiminut vuodesta 2007 ja sen kaksi karhukuvauspaikkaa sijaitsevat 1 km ja 1,4 km päässä polulta.
ELY katsoo, että pysyvän reitin vahvistaminen voisi johtaa yritystoiminnan lopettamiseen myös vuokra-alueilla turvallisuussyistä.
Pohjois-Pohjanmaan ELYn päätöksellä on 30 päivän valitusoikeus.
Karhukuvausta tekevän Karhu-Kuusamon yrittäjä Pekka Veteläinen on tyytyväinen ELYn päätökseen sekä Tukesin lausuntoihin. Reitin virallistamisen myötä yritys joutuisi pohtimaan turvallisuustoimenpiteitä kävijämäärän kasvun vuoksi ja tällä saattaisi olla dramaattisia seurauksia toiminnalle.
– Riskiarviointi pitäisi tehdä uudelleen ja yksi mahdollisuus olisi, että yritystoiminta pitäisi lopettaa, Veteläinen kertoo.
Veteläinen kertoo esittäneensä kaupungille vaihtoehtoisia reittejä, jotka eivät kulkisi liian läheltä karhukuvauspaikkoja tai hänen mailtaan, joilla kuvausta harjoitetaan.
– Vaaran päälle on vanhoja polkuja sekä etelästä että pohjoisesta. On eri mahdollisuuksia siirtää reittiä vähän kauemmas. Toivotaan, että kaupungilla on järki päässä ja he katsovat tätä uudella näkökulmalla.
Kuusamon kaupunki näkee, että reitille sen perustamisen jälkeen tullut toiminta syrjäyttää polun virallistamisen ulkoilureitiksi. Kaupungin yhdyskuntatekniikan johtaja Jarkko Tammi kertoo sähköpostitse, että päätös on harmillinen ja sen ”perustelut mielenkiintoiset”.
– Reitti on ollut alueella vuosikymmeniä ja nyt päätöksen perustelujen mukaan näyttäisi siltä, että myöhemmin alueelle tullut toiminta eli karhunkatselu syrjäyttää ulkoilureitin ja estää sen vahvistamisen. Täytyy perehtyä päätöksen perusteluihin yksityiskohtaisemmin ja miettiä jatkoaskeleita, Tammi kertoo.
Yhdyskuntatekniikan suunnittelija Taneli Kaakinen Kuusamon kaupungilta toteaa, että reitti on ollut paikallaan vuosikymmen aiemmin kuin yksikään karhukuvausyrittäjä on aloittanut toimintansa alueella. Reittisopimukset on tehty alueen maanomistajien välillä vuonna 1997. Vastuun reitin turvallisuudesta kuuluu kaupungin mukaan yrittäjälle.
– Reitti on rakennettu sopimusten teon jälkeen. Kyseessä on siis olemassa oleva reitti, jonka reittitoimituksesta hakemuksessa on kyse. Kaupungin kanta on ollut se, että turvaetäisyyksien määrittäminen kuuluu kuvauspaikan ylläpitäjien vastuulle, koska reitti on ollut käytössä ennen kuvaustoiminnan aloittamista, Kaakinen kertoo sähköpostitse.
– Kaupungin näkemyksen mukaan kehittämällä vanhaa sopimusperusteista polkua olisi saatu vaarassa ja sen kodalla vierailevat paremmin pysymään yhdellä reitillä, mikä olisi vähentänyt osaltaan ympäröivän luonnon kulumista, mutta myös arvioituja mahdollisia riskejä. Nyt kun opastusten ynnä muiden uusintaa ei tämän päätöksen mukaan päästä tekemään, tietoa alueen karhukuvaustoiminnasta tai petokannasta ei ainakaan saada alueen kulkijoille itse alueella.