Metsähallituksen maastokartoituksissa löytyi viime kesänä ennätysmäärä raakkujokia, Metsähallitus tiedottaa. Kartoituksissa etsittiin uusia populaatioita aiemmin tunnetuista raakkuvesistöistä ja kokonaan uusia raakkujokia.
Maastotyöntekijät kävivät sukeltamalla läpi yhteensä 82 puroa. Niistä 12:sta löytyi raakkuja. Osa kannoista oli lisääntymiskykyisiä ja yksilöiden monipuolisen kokojakauman perusteella elinvoimaisia.
Useilla alueilla raakkukantaa ei voitu luokitella elinvoimaiseksi. Raakku eli jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji.
Esiintyvyys tunnetaan huonosti
Yksi merkittävimmistä raakkuesiintymistä löytyi Tenojoen vesistöstä, josta ennen on tunnettu vain yksi populaatio
Eräässä joessa oli Metsähallituksen mukaan parinkymmenen metrin matkalla tuhansia raakkuja.
– Tulos osoittaa sen, miten huonosti meillä Suomessa tunnetaan tämän uhanalaisen lajin esiintyvyys. Päättelyllä ja karttaan perustuvalla taustatyöllä näitä uusia populaatioita on vielä mahdollista löytää ja ne tulee ottaa huomioon niin vesien- kuin maankäytössäkin, sanoo projektipäällikkö Heikki Erkinaro Metsähallituksen Luontopalveluista tiedotteessa.
Tehokas vedenpuhdistaja
Raakku on merkki puhtaasta vedestä, sillä se suodattaa 50 litraa vettä vuorokaudessa ravintoa haaliessaan. Tuhat raakkua suodattaa siis 50 000 litraa ja 100 000 raakkua viisi miljoonaa litraa vuorokaudessa.
Raakkuja voi olla puhtaassa luonnontilaisessa joessa jopa tuhat yksilöä neliömetrillä. Kyseessä on siis tehokas vedenpuhdistamo.
Raakku on avainlaji, joka samalla luo erinomaisen elinympäristön muille eliölle. Jos avainlaji katoaa ekosysteemistä, katoaa sen mukana moni muukin laji.
– Kun vedessä on raakkuja, vettä voi juoda keittämättä. Ilmastonmuutoksen osalta voidaan miettiä, kuinka monta vesistöä meillä on, joissa ei ole juomakelpoista vettä. Alun perin kaikista Suomen joista on voinut juoda, kertoo Luontopalvelujen erikoissuunnittelija Sakari Kankaanpää tiedotteessa.
Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa raakun suojelusta valtion vesialueilla Lapissa ja muualla Suomessa.
Raakku eli jokihelmisimpukka
Riippuvainen taimenesta ja lohesta, sillä se tarvitsee niitä väli-isännikseen elämänsä alkuvuosina.
Naarasraakku purskauttaa veteen miljoonat toukat, jotka kiinnittyvät taimenen tai lohen kiduksiin.
Kiduksissa toukka elää noin vuoden verran, kunnes pudottautuu virtaveden pohjalle.
Isäntäkalakin hyötyy raakusta, sillä sen ansiosta kalasta tulee vastustuskykyisempi.
Suomessa on erityisen huonossa tilassa Atlantin lohta isäntänä tarvitsevat raakkukannat.
Padot ja muut vesistöjen nousuesteet haittaavat tai estävät usein kokonaan lohien ja taimenten vaelluksen.
Se vaikuttaa puolestaan haitallisesti raakun lisääntymiseen.
Lisääntymättömiä raakkukantoja on myös ryhdytty elvyttämään raakun toukkavaiheen ja väli-isäntäkalanpoikasten allaskasvatuksen avulla.
Ensiapuna pidettävän laitoskasvatuksen alustavat tulokset ovat olleet Metsähallituksen mukaan rohkaisevia.
Konkreettisten suojelutoimien laajempi vaikuttavuus vaatii kuitenkin niin raakun kuin lohen ja taimenenkin hyväksi tehtäviä elinympäristökunnostuksia.
Muokattu 28. lokakuuta kello 15.27: Korjattu virheellinen tieto, että Tenojoen vesistöstä löydetty uusi populaatio olisi suurin ja pohjoisin Suomesta löydetty. Populaatio oli suurin tänä kesänä löydetyistä.