Kuu­sa­mon Suur­pe­to­kes­kuk­sen eläimiä ei voida siirtää Kor­kea­saa­ren, Ranuan tai Ähtärin eläin­tar­hoi­hin – Pe­las­ta­vat­ko Eu­roo­pan eläin­tar­ha­jär­jes­tö ja vien­ti­lu­pa?

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) kertoi maanantaina puolenpäivän aikaan peruuttavansa Suurpetokeskuksen eläintarhaluvan. Päätöksen mukaan keskuksen eläimet tulee joko sijoittaa toisiin eläintarhoihin tai lopettaa 31. lokakuuta mennessä.

Korkeasaaren, Ranuan tai Ähtärin eläintarhojen tiedotteessa todetaan, että viranomaiset tai Suurpetokeskus eivät ole olleet eläintarhoihin yhteydessä keskuksen eläinten uudelleensijoittamisesta.

– Eläintarhoissa ei ole vapaana sellaisia tiloja, joihin nämä eläimet voisi sijoittaa pysyvästi tai odottamaan kuljetusta ulkomaisiin eläintarhoihin. Karhu on pitkäikäinen laji, joka voi tarhaoloissa elää yli 30-vuotiaaksi. Karhuilla tulee eläinten pitoa koskevan asetuksen mukaan olla ulkotarha, jonka pinta-ala on vähintään 400 neliötä eläintä kohden, kuitenkin siten, että pinta-alan on oltava vähintään 800 neliötä. Tarhassa tulee olla riittävästi suojapaikkoja, kaivamiseen soveltuvaa pohjamateriaalia, vesiallas sekä mahdollisuus nukkua talviunta, tiedotteessa sanotaan.

Euroopan eläintarhajärjestö EAZA ylläpitää karhujen ja ilvesten kantakirjoja, joiden avulla eläinten siirtoja ja lisääntymistä voidaan suunnitella eurooppalaisten eläintarhojen kesken lajien geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Suomessa EAZA:n jäseniä ovat Korkeasaaren, Ranuan ja Ähtärin eläintarhat. EAZA valvoo jäsentensä toimintaa muun muassa eläinten hyvinvoinnin, tarhatilojen, eläinlääkinnän, eläintarhan henkilöstön, turvallisuuden ja talouden osalta.

– Kuusamon Suurpetokeskus ei ole EAZA:n jäsen. Sen on silti mahdollista olla yhteydessä EAZA:aan etsiessään eläimilleen uusia sijoituspaikkoja, tiedotteessa sanotaan.

Monien eläinlajien, kuten karhujen ja ilvesten siirtoja säätelee lisäksi kansainvälinen CITES-yleissopimus. Sen tavoitteena on suojella erityisesti uhanalaisia lajeja, tai lajeja, jotka ovat vaarassa tulla uhanalaisiksi niillä käytävän kaupan seurauksena. Vaikka eläintarhojen välisissä eläinten siirroissa ei liikkuisi rahaa, siirtoja varten tarvitaan sopimuksen mukaiset luvat. Karhu ja ilves kuuluvat CITES-sopimuksen liitteeseen II, joka tarkoittaa, että lajien siirto toiseen maahan vaatii vientiluvan, tiedotteessa sanotaan.

Lue lisää: Kuu­sa­mon Suur­pe­to­kes­kuk­sen eläin­tar­ha­lu­pa pe­rut­tiin, poliisi tutkii törkeää eläin­suo­je­lu­ri­kos­ta – Lää­ni­ne­läin­lää­kä­ri: "Toi­von, että ter­vei­tä eläimiä ei tar­vit­si­si lo­pet­taa"