Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) peruuttaa Kuusamon Suurpetokeskus Oy:n eläintarhaluvan. Luvan peruuttamisen syynä ovat pääasiassa eläinten hyvinvointiin ja lajien suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon liittyvät asiat.
AVIn mukaan Kuusamon Suurpetokeskus ei ole annetuista ohjeista, määräyksistä ja määräajoista huolimatta edelleenkään kaikilta osin korjannut toimintaansa eläinsuojelulainsäädännön vaatimusten eikä lupaehtojen mukaiseksi.
AVI on katsonut, että Suurpetokeskus olennaisella tavalla rikkoo eläinsuojelulainsäädännön vaatimuksia, eläintarhaluvan ehtoja, eikä se myöskään täytä enää eläintarhaluvan myöntämisen edellytyksiä.
Luonnonvaraisia eläimiä saa pitää vain eläintarhassa, joten Suurpetokeskuksen
eläimet tulee joko sijoittaa toisiin eläintarhoihin tai lopettaa.
Määräaika eläinten toisiin eläintarhoihin siirtämiselle tai lopettamiselle on annettu lokakuun loppuun.
Läänineläinlääkäri Laura Karvonen Pohjois-Suomen AVIsta kertoo, että Suurpetokeskukselle myönnetyn määräajan mentyä umpeen selvisi, ettei kaikkia eläimiä oltu tutkittu.
– Vaikka tarhan eläimillä oli pahoja hammasongelmia, kaikkia ei oltu tarkastettu. Tämä vaikutti päätökseen.
Lisäksi määräajan mentyä umpeen Suurpetokeskus antoi selvityksen lajien suojeluun liittyvästä tietojen vaihdosta, mikä ei ollut AVIn mukaan sellaista kuin sen olisi pitänyt olla.
Karvosen mukaan AVIlla ei ole toimivaltaa siihen, sijoitetaanko Suurpetokeskuksen eläimet toisiin eläintarhoihin vai lopetetaanko. Asia on Suurpetokeskuksen päätettävissä.
– Eläinlääkärinä toivon, ettei terveitä eläimiä ei tarvitsisi lopettaa, kommentoi Karvonen.
Toisiin eläintarhoihin siirtoa varten osa eläimistä tarvitsee CITES-todistuksen, jolla säännellään Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti uhanalaisten eläinten ja kasvien kauppaa ja siirtoja. Suurpetokeskuksen CITES-lajeja ovat karhu, ilves ja koirasusi. CITES-lupaviranomainen on Suomen Ympäristökeskus, jolta Suurpetokeskuksen on haettava lupaa tapauskohtaisesti
AVIn päätöksestä on 30 vuorokautta aikaa valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.
AVIn päätös tulee kuitenkin heti voimaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
Poliisi jatkaa Suurpetokeskukseen liittyvää esitutkintaa
Poliisi tiedotti maanantaina, että Kuusamon Suurpetokeskukseen liittyvä esitutkinta tulee kestämään vielä kuukausia. Poliisi tutkii tapausta törkeänä eläinsuojelurikoksena ja luonnonsuojelurikoksena.
Poliisi on kesäkuusta lähtien tutkinut Suurpetokeskuksen toimintaa. Eläintarhatoiminnan loppuminen merkitsee poliisille päätepistettä epäiltyjen rikosten tapahtuma-ajalle.
Poliisin mukaan kyseessä on laaja ja poikkeuksellinen rikostutkintakokonaisuus, sillä siinä tutkitaan kokonaista eläintarhaa ja sen toimintaa. Tapaukseen liittyvien osallisten lukumäärä ei ole kovin suuri, mutta muut esitutkintaan liittyvät seikat ovat osa laajempaa kokonaisuutta ja pitkää tapahtuma-aikaväliä.
Poliisi on tehnyt ja tulee edelleen tekemään asiassa aktiivista yhteistyötä syyttäjän kanssa. Esitutkintaan liittyvä yhteistyö on sujunut hyvin myös Suurpetokeskuksen kanssa.
Esitutkinnan valmistuminen tulee vielä kestämään kuukausia. Poliisi on pyytänyt lausuntoja muun muassa AVIlta ja Ruokavirastolta. Osa näistä pyydetyistä lausunnoista on toimitettu poliisille, mutta osa on vielä saapumatta. Näiden lausuntojen jälkeen poliisi harkitsee vielä asiantuntijalausuntojen pyytämistä.
Epäkohdat olisi pitänyt korjata kesän loppuun mennessä
Pohjois-Suomen AVI totesi heinäkuussa, ettei Kuusamon Suurpetokeskuksen eläinten hyvinvointi ollut enää välittömässä vaarassa. Eläintarhalupaa ei peruttu välittömästi.
Suurpetokeskukselle annettiin aikaa korjata havaitut epäkohdat elokuun loppuun mennessä.
AVI määräsi heinäkuussa, että Suurpetokeskuksessa asuvien eläinten terveydentila pitää tarkastaa elokuun loppuun mennessä. Paikalle pitää saada myös hammasterveyden asiantunteva eläinlääkäri.
Suurpetokeskuksen aluehallintovirastolle 31. elokuuta toimittamassaan vastineessa kävi ilmi, että yhdelle karhulle ja neljälle ilvekselle oli tehty eläinlääkärin tarkastukset. Mukana oli ollut myös hammashoitoon perehtynyt eläinlääkäri. Toimenpiteet oli tehty nukutuksessa.
Syyskuun alkupuolella suurpetokeskukseen oli tulossa röntgenlaitteisto ja tarhan eläimille aiottiin tehdä röntgenkuvauksia. Samalla muiden karhujen sekä koirasusien hampaat aiottiin tarkastaa.
Suurpetokeskuksen AVIlle toimittamassa vastineessa todetaan, että heinäkuun lomakauden vuoksi hammashoitoihin erikoistuneita eläinlääkäreitä ei saatu aiemmin paikalle.
AVI vaati myös, että Suurpetokeskuksessa lähisukua olevien eläinten lisääntyminen pitää estää. Keskuksen AVIlle antamassa vastineessa todetaan, että jatkossa eläimet pidetään sukupuolen mukaan omissa tarhoissaan kiima-aikana.
Suurpetokeskuksen laiminlyönnit eläinten hoidossa sekä sisäsiittoisuus tulivat julkisuuteen toukokuussa.
Useita karhujen karkaamisia
Suurpetokeskuksesta karkasi 9. syyskuuta kaksi karhua, kun keskuksen työntekijä jätti portit auki. Toinen karanneista naaraskarhusta saatiin houkuteltua keskuksen piha-alueelta takaisin aitaukseen. Toinen karhuista pääsi metsään, ja viranomaiset joutuivat lopettamaan karhun.
Suurpetokeskus ilmoitti karanneesta karhusta viranomaisille seuraavana päivänä 10. syyskuuta.
Jo viime huhtikuussa poliisin piti lopettaa Suurpetokeskuksesta karannut karhu, joka oli päässyt ulos häkistään ja hyökännyt keskuksen pitäjän Sulo Karjalaisen kimppuun niin, että hän sai sairaalahoitoa vaativia vammoja. Tuolloin todettiin myös toisen karhun karanneen häkistä, eläin löytyi kuitenkin poliisin dronen avulla. Keskuksen työntekijä sai houkuteltua karhun takaisin aitaukseensa.
Myös muut Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on tutkinut Suurpetokeskuksen toimintaa AVIn ja poliisin lisäksi. Tukes on selvittänyt karhujen karkaamista asiakasturvallisuuden näkökulmasta.