Kuusamon osuus itärajan lähelle talvisodan jälkeen suunnitellusta ja osin myös toteutetusta linnoitusjärjestelmästä Salpalinjasta osoittautui suureksi, kun kuusamolainen sotahistorian tutkija Tapio Heiskanen selvitti sitä kirjaansa varten.
Kuusamon alueen puolustuskeskukseen kuului 13 linnoitusaluetta, joihin suunniteltiin peräti 131 teräsbetonikorsua sekä merkittävä määrä kantalinnoituslaitteita.
– Korsujen määrä oli minulle suuri yllätys. Tosin vain 32 korsua ehti valmistua. Ja 25 muun ehdittiin aloittaa, mutta suurimmassa osassa niistä ehdittiin vain kaivaa kuoppa, Heiskanen sanoo.
– Kuusamoa todellakin pidettiin tärkeänä puolustussuuntana. Pelättiin, että Neuvostoliitto katkaisee Suomen tästä kohti kapealta kohdalta kahtia.
Arkistotietoja teokseensa Heiskanen sai Puolustusvoimien maavoimien esikunnan arkistosta ja Kansallisarkistosta.
– Korsuista löytyi tarkkaa tietoa, jopa markkamääriä, maansiirtomääriä ja ajankohtia, milloin betonin valu on alkanut ja päättynyt. Yksi korsu maksoi keskimäärin noin miljoona markkaa, Heiskanen sanoo.
– Teräsbetonikorsut rakennettiin yleensä pareina, niin että niistä pysyi ampumaan ristiin.
Linnoitteiden rakentaminen Kuusamossa alkoi keväällä 1940. Jatkosodan syttyminen runsaan vuoden päästä esti hankkeen saattamisen loppuun.
Betonikorsujen käyttö jäi suomalaissotilailta vähäiseksi. Syksyllä 1944 asemia käyttivät Saksan joukot, jotka vetäytyivät itärintamalta kohti Lappia. Perässä tulleet venäläiset räjäyttivät korsutkin.
Heiskasen työryhmän yllättäviin arkistolöytöihin kuului matkakertomus saksalaisen eversti Erich Buschenhagenin matkasta Kuusamoon alkuvuodesta 1941.
– Buschenhagen oli ”karhunmetsästysmatkalla” siviilivaatteissa, ja hänellä oli pieni delegaatio, johon kuului suomalaisia ja saksalaisia upseereita. He kiersivät itärajalla, ja saksalaiset olivat todella kiinnostuneita kaikista sulutteista ja murroksista siellä. Samalla he kiersivät Salpalinjan linnoitustyömaat. Tarkoituksenahan saksalaisilla oli valmistautuminen operaatio Barbarossaan, itään hyökkäämiseen, Heiskanen kertoo.
Delegaation valokuvaajan otoksia ei Saksan valtionarkistosta löydy, ja se Heiskasta harmittaa.
– Valokuvia Salpalinjasta Kuusamossa vuosilta 1940–1941 ei juurikaan ole, sillä linjan kuvaaminen oli kiellettyä, hän toteaa.
Katso alta videolta, miten Tapio Heiskanen esittelee panssarikiviesteen toimintaperiaatteita. Katso myös jutun lopusta toinen video, jossa Tapio Heiskanen kertoo yhden korsun jäänteistä.
Heiskasen teos on perinpohjainen selvitys Salpalinjasta Kuusamosta. Sivuja on 311, mutta niitä voi käännellä vain sähköisesti.
– Teos on julkaistu e-kirjana. Suurin syy siihen on se, että teoksessa on paljon karttoja ja rakennepiirroksia. Niitä pystyy näytöllä zoomailemaan. Niitä on miellyttävämpi katsoa, kun ne saa ruudun kokoisiksi. Suosittelen tabletin käyttöä teosta lukiessa, tabletti mahdollistaa parhaiten karttojen tarkemman tutkiskelun, Heiskanen sanoo.
Heiskanen on työryhmänsä kanssa koonnut sotahistoriaa pitkään. Hän ylläpitää mittavaa korpisota.fi-verkkosivustoa, ja hän kuuluu Salpalinja-oppaisiin. Sivulla korpisota.fi/heeresfeldbahn.html on juuri avautunut maksutta luettavaksi laaja aineisto Kenttäradasta Kuusamossa.
Jatkosodan aikaa Kuusamon–Kiestingin suunnalla käsittelevä Heiskasen teos Korpisotaa 1941–1944 on lupeissa valmistua lähivuosina, sekin e-kirjana.
Muutama vuosi sitten Kuusamon Lahtelassa entisöitiin Salpalinjaan kuulunut linnoitusalue Heiskasen tekemien suunnitelmien mukaisesti. Viime kuussa kaupunki sulki osan Lahtelan sotahistoriapolusta sortumavaaran takia.
– Kiinnostus sotahistoriallisiin kohteisiin on Kuusamossa ainakin jossain määrin lisääntynyt ja tietoisuus niistä parantunut varsinkin entisöintihankkeen myötä. Ehkä myös sota Ukrainassa on osaltaan lisännyt kiinnostusta Suomen sotahistoriaa kohtaan, Heiskanen sanoo.
Suomen armeijan varustus ja koulutus on Heiskasen arvion mukaan hyvällä tolalla. Kiinteä linnoittaminen Salpalinjan mittakaavassa on menneisyyttä.
– Nykypäivänä ei mielellään tartuta pitkäksi aikaa kiinni johonkin maastonkohtiin, jotka vieläpä linnoitettaisiin. Joukkoja pyritään sulavasti siirtelemään sen mukaan, missä painopiste ja tarve kulloinkin on, Heiskanen toteaa.
Leipätyötä Tapio Heiskanen tekee Puolustusvoimien kapteenina.