Kuusamon kaupunki ei anna periksi Kuntivaaran jalkaisin kuljettavan ulkoilureitin virallista asemaa koskevassa kiistassa, vaan aikoo viedä asian korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO).
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi viime vuonna kaupungin hakemuksen reittisuunnitelman vahvistamisesta. Kuusamon kaupunki valitti siitä, mutta Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi valituksen vastikään.
Aluehallintoviraston ratkaisussa painoi keskeisesti se, että lähellä harjoitettavan karhukuvaustoiminta on riski ulkoilijoille. Karhukuvaus on tullut alueelle myöhemmin kuin ulkoilureitti, joka on siis vielä epävirallinen.
– Asiaan liittyen ei ole ennakkopäätöksiä, oikeuskirjallisuus on hyvin kapea ja lainsäädäntö on puutteellinen. Tämän takia on syytä hakea valituslupaa ja saattaa asia KHO:n käsiteltäväksi, kommentoi kaupungin yhdyskuntajohtaja Jarkko Tammi.
– Aihepiiri herättää myös laajemmin yleistä mielenkiintoa.
"Retkeilijöitä kulkee joka tapauksessa"
Kaupunki haluaisi virallistaa noin puolentoista kilometrin pituisen reitin, joka kulkee Kuntivaaran itäpuolelta metsäautotieltä vaaran päälle, sekä parantaa reittipolkua, opastusta ja pysäköintialuetta. Vaaran päällä on kota, jonka kaupunki teki pari vuotta sitten palaneen tilalle. Huipulle johtaa myös moottorikelkkaura.
Toissa vuonna kaupunki kunnosti Kuntivaaran kautta kulkevaa kelkkauraa usealla alueella. Kaupungin verkkosivulla sanotaan, että vaara on suosittu kelkkailukohde ja harva paikka, jossa voi tulistella kodassa kelkkailun yhteydessä.
Jarkko Tammi sanoo, että kelkkaura kodalle on voimassa ja kota pidetään paikalla siinäkin tapauksessa, että hallinto-oikeuden päätös jäisi voimaan eli virallista reittiä ei päästäisi tekemään.
Vaaran huippu on valtionmaata. Sen ja metsäautotien välissä on kolme yksityispalstaa. Polkua ei Tammen mukaan voida kunnostaa kaupungin ja maanomistajien välillä sopien, sillä yksi maanomistaja on irtisanonut sopimuksen kaupungin kanssa.
– Alue on hyvin suosittu. Siellä kulkee retkeilijöitä ja matkailijoita joka tapauksessa, vaikkei ulkoilureittiä olisikaan. Alueella liikkuvia on tarkoituksenmukaista ja turvallisinta ohjata käyttämään rakennettua ja opastettua reittiä, Tammi sanoo.
"Yksi merkitty reitti olisi paras"
Metso-ohjelman verkkosivulla Kuntivaaran rajavyöhykereittiä kuvataan näin: "Reitin helmet ovat vanha kuusimetsä Natura 2000 -ohjelman alueella, upeat maisemat Venäjälle, avosuo lampineen ja puronvarren saniaislehto. Reitti on helppokulkuinen, parkkipaikalta pääsee polkua pitkin ylös vaaralle ja suon kohdalla on pitkospuut. Vaelluskengillä pärjää hyvin."
Maanomistajiin kuuluvalla Harri Koskelalla sopimus kaupungin kanssa on voimassa. Sopimus siirtyi hänelle edelliseltä maanomistajalta, jolta hän osti palstan maisemien ja metsästysmahdollisuuksien takia.
Koskela on toivonut reitin virallistamista. Hänkin sanoo, että Kuntivaaralla kuljetaan joka tapauksessa.
– Olisi paras, että olisi yksi merkitty reitti, jota karhutkin väistävät. Nykyisin sinne kuljetetaan suorasuuntauksella milloin mistäkin.
– Ruska-aikaan olen nähnyt paikalle tulevan bussilastinkin ihmisiä, Koskela sanoo.
Koskela kertoo nähneensä noin kymmenen vuoden aikana alueella karhun pari kertaa ja suden yhden kerran ja karhun jälkiä melkein vuosittain. Karhua hän metsästääkin, mutta ei ole vielä saanut.
Virallinen ulkoilureitti
Ulkoilureitin perustamiseksi on kunnan laadittava reittisuunnitelma, jonka alueellinen ely-keskus vahvistaa.
Jos ulkoilureitti on merkitty kaavaan (asemakaava tai yleiskaava) tai asianosaiset ovat sopineet alueen luovuttamisesta ulkoilureittiä varten, voidaan ulkoilureitti perustaa, vaikkei reittisuunnitelmaa ole tehty.
Määräaikaa ulkoilureittitoimituksen hakemiseen ei ole, jos ulkoilureitti on merkitty kaavaan tai asianosaiset ovat sopineet alueen luovuttamisesta ulkoilureittiä varten.