Kari Pakarinen, Juha Ikonen ja Esa Uusikaupunki istuvat kalastusreppujensa päällä Rajahaudan lähellä kummallisen rakennuksen äärellä – pulkassa iso läjä kaloja, haukia ja norsseja.
– Olemme verkoilta tulossa. Tämä on meidän vakiopaikkamme: kun tulemme väsyksissä mereltä, pysähdymme aina tässä ja juomme kahvit, kertoo 40 vuotta lähistöllä kalastanut Pakarinen.
Erikoinen rakennus on Koskelan loisto, merimerkki, joka on tällä hetkellä uhanalainen. Helmikuussa perustettu Perämeren Pookit -yhdistys järjesti tutustumisretken Koskelan loistolle. Paikalle sattuneiden kalastajien lisäksi paikalla olivat yhdistyksen puheenjohtaja Kari Blomster ja jäsen Erno Kuusela.
Loistotapahtumasta tiesi myös lähellä asuva Maarit Vainio. Hän tuli nyt kiinnostuksesta paikalle mutta käy usein kävelylenkeillä loiston alueella.
Ulkoilukohteena paikka onkin oivallinen. Kävelyä metsäisen luonnon halki Rajahaudan venesatamasta tulee noin kilometri. Erikoinen rakennus on aivan Letonniemen luontopolun varrella.
Loisto sijaitsee niukin naukin Letonniemen luonnonsuojelualeen sisäpuolella. Se on ainut 1930-luvulla rakennettu loisto, joka on jalan saavutettavissa mantereella.
– Tällä voisi hyvinkin olla virkistys- ja matkailukäyttöä. Eikö se näytäkin vähän ufolta? Blomster sanoo.
Koskelan loisto on merenkulkua opastava valaistu merimerkki, joka on rakennettu 1939. Sen tehtävä oli opastaa saapumisväylää tulevia laivoja Toppilan satamaan, joka oli aikanaan Oulun pääsatama.
Pakarinen muistaa nähneensä loistossa valon palavan joskus 1970-luvun lopulla. Loiston toiminta loppui tiettävästi vuonna 1978.
Hänen mielestään Koskelan loisto on historiaa, joka pitäisi ehdottomasti säilyttää. Olisi vahinko, jos se hävitettäisiin, koska se ei ole kenenkään tai minkään tiellä.
Loisto havainnollistaa Perämeren rannikon maannousemisilmiön: Vanhoissa kartoissa se sijaitsee rannan tuntumassa. Nyt merenranta on siitä parinsadan metrin päässä.
Blomster kertoo, että kohta kaupungin rakennuslautakunta päättää rakennuksen kohtalosta. Se tultaneen purkamaan, ellei löydy jokin taho, joka ottaisi loiston hoteisiinsa ja kunnostaisi sen. Graffitein töherretty rakennus pitäisi maalata ja jonkin verran paikata siihen porattuja reikiä, muita koloja ja kiinnittää irronneita tukirautoja.
– Kyllä tämä kannattaisi säilyttää ja kunnostaa, Blomster sanoo.
Uusi yhdistys voisi periaatteessa ottaa loiston kunnostettavakseen ja pitää siitä huolta. Blomsterin mukaan yhdistys on sen verran nuori, että sen harteille ei voi vielä toivoa lastata.
Rakennusliike Palmberg sai aikanaan urakan rakentaa Oulun ja Kemin välille kaikkiaan 14 loistoa. Se on merimerkki, jossa on valo. Pooki on merimerkki, jossa ei ole valoa. Molemmat ovat majakkaa pienempiä. Pookeille on ominaista, että ne on rakennettu pääsääntöisesti puusta. Koskelan loisto on betonia.
Yhdistys järjesti opastetun tutustumismahdollisuuden myös Rivinleton ja Kriisin loistoille Haukiputaalle.
Edelliseen pääsee jäätä pitkin Martinniemestä. Jälkimmäinen sijaitsee Kriisin saarella noin kuuden kilometrin hiihtomatkan päässä Rivinletosta. Siellä on 1939 rakennettu nykyisin hylätty loisto ja kummelin sekä pookin yhdistelmä vuodelta 1874.
