Kemijärven Kalkonniemestä vuosi sitten pääsiäisenä löydetyt vainajat on radiohiiliajoitettu ja tulokset viittaavat keskiaikaan, Lapin maakuntamuseo tiedottaa.
Lapin maakuntamuseon arkeologi Jari-Matti Kuuselan mukaan toinen vainajista ajoittuu noin 95 prosentin todennäköisyydellä 1400-luvun lopusta 1600-luvun alkupuolelle ulottuvalle aikahaarukalle.
Toinen vainajista sijoittuu sen sijaan noin 95 prosentin todennäköisyydellä 1300-luvun alusta 1400-luvun alkuun ollen vahvemmin keskiaikainen.
– Tosin yksittäisiin ajoituksiin tulee suhtautua terveen kriittisesti. Nyt on ajoitettu kaksi vainajaa, joiden konteksti ei ole arkeologisesta näkökulmasta täysin steriili. Joka tapauksessa yllättävän vanhoiltahan nuo nyt vaikuttavat, Kuusela toteaa.
Kuusela sai talvella 2024 poliisilta heidän tallentamansa aineistot tutkittavakseen. Poliisi oli tehnyt paikalta havaintoja, joiden perusteella pystytään Kuuselan mukaan sanomaan, että paikalla oli todennäköisesti kaksi erillistä hautausta.
– Tällöin selittyisi vainajien mahdollinen ikäero. Lisäksi poliisi teki löytöjä ja muita havaintoja, jotka edelleen vahvistavat tulkintaa kalmistosta. Löytöinä talletettiin takonauloja, jotka vaikuttavat arkkunauloilta, minkä lisäksi vainajien ympärillä havaittiin puujäännöksiä, jotka viitannevat myös arkkuihin, Kuusela sanoo.
Kalkonniemessä epäillään sijaitsevan aiemmin tuntematon kalmisto, ja alue on vuodesta 2023 alkaen ollut suojeltu kiinteänä muinaisjäännöksenä. Oletettu kalmisto sijaitsee Kemijärven säännöstelyn kuluttamalla hiekkaisella niemellä. Lapin maakuntamuseo yhdessä Oulun yliopiston kanssa suunnittelee kohteen jatkotutkimuksia.
Kiireisin asia on Kuuselan mukaan sen selvittäminen, onko kulumisvaarassa olevalla alueella enemmänkin hautoja. Tähän liittyen tehdään valmistelevia tutkimuksia nyt keväällä ja syyskesällä. Tänä keväänä Kalkonniemen törmä laserkeilataan Lapin maakuntamuseon toimesta.
– Toimenpiteen tarkoitus on aloittaa kohteen kulumisen seuranta. Lisäksi elokuussa 2024 alue maatutkataan yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Tarkoituksena on selvittää ensin maahan kajoamattomin menetelmin, onko alueella todella enemmänkin hautoja ja sijoittuuko niitä riskialueelle, Kuusela kertoo.
Maatutkauksen tulokset ohjaavat yhteistyössä Oulun yliopiston arkeologian oppiaineen kanssa toteutettavaa kaivaustutkimusta, joka on alustavasti suunniteltu kesälle 2025.
Kuusela muistuttaa kärsivällisyydestä, vaikka kohde varmasti kiinnostaa.
– Omavaltaisia tutkimuksia ei kenenkään pidä ruveta tekemään. Kohteelle on nyt tehty tutkimusohjelma, jonka mukaan edetään. Arkeologia on kärsivällisyyttä vaativa laji.