Keväinen retki pääsiäislauantaina Kemijärven Kalkonniemen piilopadolle säilyy pelkosenniemeläisen Lenni Kunnarin, 12, mielessä pitkään.
Uimarannan rantavallilla hän huomasi hiekan seassa erikoisen muotoisen kappaleen. Kumartuessaan nostamaan sitä kuudesluokkalainen säikähti, sillä kyseessä oli leukaluu, johon oli edelleen kiinnittyneenä muutama hammas.
– Tiesin heti, että se on ihmisen luu ja menin äidin luo sitä näyttämään.
Jenni Kunnari muistaa, että tilanne viisi kuukautta sitten oli jännittävä ja samalla kauhistuttava.
Kemijärvellä asuva serkku Elmiina Lahtela oli suositellut poikkeamaan niemessä, mutta ei lähtenyt mukaan, joten Kunnari oli retkellä poikansa kanssa kahdestaan.
Hetken pohdittuaan he päättivät soittaa hätäkeskukseen ja tehdä ilmoituksen löydöstä.
– Poliisi saapui paikalle noin vartin kuluttua, ja oikeastaan vasta seuraavana päivänä tuli jälkivapina. Olin järkyttynyt ja olen keskustellut tapahtuneesta eri henkilöiden kanssa, joten elokuussa saatu tieto siitä, että luut olivat vanhoja, helpotti.
Lapin maakuntamuseon johtaja Hanna Kyläniemi ja arkeologi Jari-Matti Kuusela saapuivat Kemijärven kulttuurikeskukseen kertomaan luulöydöstä tiedotusvälineille ja yleisölle viime perjantaina.
– Haluamme pitää yleisön mukana tutkimusten etenemisessä ja samalla kertoa yhteiseen historiaan liittyvästä prosessista, jotta löytöpaikka olisi yleisessä tiedossa, Kyläniemi selvittää.
Vastaavia löytöjä tehdään Suomessa harvoin, joten tapahtuma on mielenkiintoinen ja löytyneet luut satoja vuosia vanhoja.
Kuusela pitää mahdollisena 1600–1800-lukuja, mutta radiohiilinäytteen tulokset valmistuvat vasta ensi vuonna.
Kemijärven säännöstelyn vuoksi Kalkonniemen kohdalla hiekkapenger on jyrkentynyt ja osittain sortumavaarassa, joten Kuusela uskoo, että löytöjä saadaan lisää.
Maavallia on vahvistettu kivillä, mutta vesi murtaa rantaa ja paljastaa vanhoja kerrostumia.
– Paikka on tyypillinen varhaiskristilliselle ajalle, hiekkapohjainen maa, jossa on nähtävissä painanteita ja jonka vesi on erottanut mantereesta. Ennen säännöstelyä ranta on sijainnut kauempana.
Museoviraston tietojen mukaan niemestä on löydetty sata vuotta sitten Francisca-heittokirveen terä.
Tämän lisäksi alueelta tunnetaan kaksi kivikautista asuinpaikkaa, joten nyt paikallistettu kalmisto on kolmas muinaisjäännösrekisteriin merkittävä kohde.
Paikallisen muistitiedon mukaan hautapaikat ovat olleet tiedossa ja paikalle on kaavailtu jopa Kemijärven ensimmäistä kirkkoa. Lähin rekisterissä oleva hautausmaa sijaitsee keskustassa kirkon vieressä.
Kaupunki sai viime vuonna valmiiksi ranta-asemakaavan muutoksen ja suunnitelmissa on laituri, jonka rakentaminen pitäisi alkaa ensi keväänä. Loma-asuntojen omistajia kiinnostivat mahdolliset rajoitukset, vaikka mökit sijaitsevat kauempana.
Kuuselan mukaan laiturin rakentaminen on mahdollista, mutta alueella ei saa kaivaa, eikä suunnitelmissa ole toistaiseksi arkeologisia kaivauksia.
– Kalmiston kaivaus on vaativa ja resurssi-intensiivinen toimi. Tiedämme alueesta aika vähän, joten paljon ratkaisee se, että mihin epookkiin tämä sijoittuu.
Kemijärven luulöytö
Kemijärven Kalkonniemestä löytyi ihmisen luita huhtikuussa 2023.
Kahdessa paikassa sijaitsi kahden eri ihmisen luita.
Paikalla on aiemmin tuntematon kalmisto eli vanha hautausmaa.
Alue on muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, johon kajoaminen on kielletty.
Tutkimukset jatkuvat ja luiden iän selvittyä vuoden 2024 aikana,päätetään jatkotoimenpiteistä.
Mahdolliset pintaan nousseet löydöt ilmoitettava välittömästi Lapin maakuntamuseoon.