Kaksi äitiä lähtee Py­hä­tun­tu­rin ma­ra­to­nil­le en­si­ker­ta­lai­si­na: "To­sis­sa­ni juok­sen, mutta en to­ti­se­na"

Pyhätunturin maasto haastaa sadat juoksijat Nuts Pyhä -polkujuoksutapahtumassa.

Tornion Kokkokankaan kuntoportaita pitkin Raisa Lukkarila (oik.) ja Elina Keloneva pääsevät tutuille lenkkipoluille. Mäkitreenit tehdään Kallinkankaalla, missä sahataan rinnettä edestakaisin kymmeniä kertoja.
Tornion Kokkokankaan kuntoportaita pitkin Raisa Lukkarila (oik.) ja Elina Keloneva pääsevät tutuille lenkkipoluille. Mäkitreenit tehdään Kallinkankaalla, missä sahataan rinnettä edestakaisin kymmeniä kertoja.
Kuva: Katja Palmqvist

Pyhätunturin Nuts-polkujuoksutapahtumaan lähtevät ainakin nämä kaksi ensikertalaista.

Maraton-matkalle Pyhätunturissa ensimmäistä kertaa starttaava keminmaalainen Elina Keloneva on kuntoillut tosissaan 2,5 vuoden ajan. Asiantuntijatyö TE-toimistossa vaatii vastapainoksi liikuntaa, mutta nyt tavoitteena on parantaa omaa suoritustaan.

Lähisalilta löytyi valmentaja, joka onnistui houkuttelemaan Kelonevan nopeasti polkujuoksun pariin.

– Alun perin ajattelin, että olisi syytä pudottaa painoa, sillä olin pitkään pyöritellyt kahta lasta kotona. Polkujuoksu on lajina helppo, koska ei tarvitse kuin laittaa lenkkarit jalkaan ja kodin ovi kiinni, Keloneva nauraa.

Keminmaalainen Elina Keloneva nauttii juostessaan maisemista ja kokee metsän luontevana ympäristönä. Hän harrastaa perheen ja puolison kanssa myös eräilyä ja metsästystä.
Keminmaalainen Elina Keloneva nauttii juostessaan maisemista ja kokee metsän luontevana ympäristönä. Hän harrastaa perheen ja puolison kanssa myös eräilyä ja metsästystä.
Kuva: Katja Palmqvist

Tavoitteeksi valmentajan kanssa asetettiin oman jaksamisen ja hyvinvoinnin parantaminen. Tavoitteellisuus oli uutta, sillä Kelonevalle tuttuja lajeja olivat esimerkiksi metsästys, vaeltaminen ja eräily, joista suorituskeskeisyys oli puuttunut.

Kelonevan 15 vuoden takainen armeijakaveri Raisa Lukkarila Torniosta oli ollut kolme vuotta kotona lasten kanssa. Työelämään ensihoitajana palaaminen toi haasteita, sillä työ on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa.

– Työvuorot ovat 24-tuntisia, joten niiden jälkeen on hienoa päästä lenkille metsään koiran kanssa; metsä maadoittaa.

Ensimmäiselle maratonille lähtevä Elina Keloneva (oik.) myöntää jännittävänsä. Raisa Lukkarila juoksee puolikkaan, sillä päätavoite on kolmen vuoden päässä 2027. Asepalveluksessa tutustuneet naiset treenaavat yhdessä ja lähtevät hakemaan Nuts Pyhä -polkujuoksutapahtumasta ensisijaisesti tunnetta.
Ensimmäiselle maratonille lähtevä Elina Keloneva (oik.) myöntää jännittävänsä. Raisa Lukkarila juoksee puolikkaan, sillä päätavoite on kolmen vuoden päässä 2027. Asepalveluksessa tutustuneet naiset treenaavat yhdessä ja lähtevät hakemaan Nuts Pyhä -polkujuoksutapahtumasta ensisijaisesti tunnetta.
Kuva: Katja Palmqvist

Polkujuoksua Lukkarila ryhtyi harrastamaan syksyllä 2022, koska yllytyshulluna löi vetoa ja halusi laittaa itsensä likoon. Asfaltilla juokseminen oli tutumpaa, mutta kipeytti nopeasti toisen polven.

– Valmentaja tekee meille viikoittaiset saliohjelmat ja lisäksi käyn lenkillä eli käytännössä hän kertoo mitä pitää tehdä ja on tukena. Minulla ei ole sellaista itsekuria, että ilman sitä homma toimisi.

Kelonevalla ja Lukkarilalla yhteisiä kisoja on takana muutama, joista toukokuinen Nuts Karhunkierroksen 34 kilometriä sujui Kelonevalta hyvin. Lukkarila joutui keskeyttämään polven kipeydyttyä, mutta Pyhällä hän lähtee puolimaratonille positiivisella mielellä.

– Haaveenani on olla kolmen vuoden kuluttua elämäni parhaimmassa kunnossa ja juosta kaikki Trail Tour Finlandin kahdeksan osakilpailua, hän kertoo.

Polkujuoksukisoissa järjestäjä edellyttää osallistujilta omatoimista varautumista, joten reppuihin on pakattava oma juomamuki, juotavaa, tukiside, lämpöpeite ja energiapatukoita.
Polkujuoksukisoissa järjestäjä edellyttää osallistujilta omatoimista varautumista, joten reppuihin on pakattava oma juomamuki, juotavaa, tukiside, lämpöpeite ja energiapatukoita.
Kuva: Katja Palmqvist

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus Jääkäriprikaatissa antoi molemmille peruskuntoa, mutta arvokkaammaksi he kokevat joukkuehengen ja omien rajojen testauksen.

– Vaatii tietynlaisen mielenmaiseman naisena, sillä meitä oli 700 miestä ja vain parisenkymmentä naista. Pitää olla tietynlaista sinniä, jotta jaksaa jatkaa erilaisissa tilanteissa muiden rinnalla, Keloneva uskoo.

Äitiys on pakottanut pohtimaan perinteistä työnjakoa perheissä ja muutoksia omassa kehossa. Molemmat uskovat, että naisille toisten tarpeiden asettaminen omiensa edelle on ensisijainen valinta.

– Lapset romahduttivat kuntoni, kyllä, mutta motivaatiota löytyy myös eri tavoin ja lenkillä saa hetken hengähtää, Lukkarila tietää.

Kelonevalle polkujuoksu on tuonut uusia ystäviä, joiden löytäminen aikuisena on vaikeaa.

– Tapaan samanhenkisiä ihmisiä, jotka ovat kisoissa aina valmiita auttamaan. Tosissani juoksen, mutta en totisena.

Torniolainen Raisa Lukkarila työskentelee ensihoitajana 24-tuntisissa työvuoroissa, joten polkujuoksu tuo myös henkistä jaksamista.
Torniolainen Raisa Lukkarila työskentelee ensihoitajana 24-tuntisissa työvuoroissa, joten polkujuoksu tuo myös henkistä jaksamista.
Kuva: Katja Palmqvist

Juoksutekniikasta keskustellaan paljon, koska palautumisajan pitää olla kohtuullinen eikä harrastus saa pahentaa vaivoja. Keloneva kertoo Oulussa tehdyn askelanalyysin jälkeen opetelleensa juoksemisen uudelleen.

– Pidän tärkeänä, että valmentajamme (Niina Mäki) on nainen, sillä hänen avullaan olen erikseen kiinnittänyt huomiota myös lantiopohjan lihasharjoitteisiin, hän kertoo.

Lukkarilalle oikean tekniikan saavuttaminen vaati tapaamisia fysioterapeutin kanssa.

– Hän otti videolle juoksemistani ja sai pois virheelliset liikkeet. Kavensin askellusta eli aluksi väärät lihakset tekivät töitä. Prosessi oli melko pitkä, sillä lenkkipolulla oli mietittävä koko ajan mitä teen, hän kertoo.

Lukkarila luottaa valmentajan ohjeisiin, mutta Keloneva analysoi ahkerasti älykellon tallentamaa dataa sykealueista ja matkoista.

– Nettihän on pullollaan tietoa näistä asioista, mutta itse pidän tärkeänä, että juoksemisesta saa myös tietyn tunteen ja sitä me lähdemme Pyhälle hakemaan, Keloneva sanoo.

Pyhätunturin Nuts-kisa käydään lauantaina kello 9 alkaen, lähtö Hotelli Pyhätunturin pihalta. Matkoina ovat maraton, puolimaraton ja 10 kilometriä.
Tapahtumat houkuttelevat uusia harrastajia
Katja Palmqvist

Pelkosenniemen Pyhätunturin Northern Ultra Trial Servicen eli Nuts-polkujuoksutapahtumaan lauantaille on ilmoittautunut 818 juoksijaa. Reitti kulkee polkuja ja latupohjia pitkin Hotelli Pyhätunturin piha-alueelta huoltoteille, Aittakuruun, kansallispuistoon ja takaisin.

Toimitusjohtaja Eero Lumpeen mukaan yksitoista vuotta sitten laji oli Suomessa melko tuntematon ja osallistujia muutama sata.

– Kehitys on ollut valtavaa ja kulttuuri on muuttunut. Meille on tullut paljon väkeä, jotka eivät ole olleet aiemmin mukana kestävyyslajeissa.

Heinäkuussa juostun Pallas–Ylläs-tapahtuman osanottajamäärä nousi 36 prosentilla, mutta Syötteellä kesäkuussa järjestetty uusi kisa söi Pyhän osallistujia. Pallas-Ylläkselle saapuu Lumpeen mukaan perheitä ja Pyhälle tullaan kaveri- ja työporukoissa.

Polkujuoksua voi ryhtyä harrastamaan matalalla kynnyksellä ja hankkia varusteita matkan varrella, sillä esimerkiksi juoksukengissä kehitys on ollut nopeaa.

– Lenkkitossuja on markkinoilla jo monenlaisia, ja on aivan eri asia juosta maastossa kuin kaupungissa, Lumme tietää.

Vuonna 2013 perustettu Nuts järjestää vuoden aikana kuusi juoksutapahtumaa, joista pisin on 300 kilometriä ja lyhimmät lasten ja nuorten pyrähdyksiä.

– Kymmenen vuotta olemme tehneet työtä ja tänä vuonna osanottajia on yhteensä noin 7 000.

Helsingissä juostaan vielä uudessa tapahtumassa lokakuussa, sillä Lumpeen mukaan kaikkien tapahtumien osallistujista yli 60 prosenttia asuu eteläisessä Suomessa.

Ilmoita asiavirheestä