Heitteelle jäänyt entisen maatalousopiston vanha viljelymaa Rovaniemellä muistuttaa heinäpeltoa. Luonnonyrttiharrastaja Anu Tossavaisen tarkka katse näkee kuitenkin sesongin ruokaa ja teeaineksia pursuavan aarreaitan. Luonnonyrtit ovat parhaimmillaan juuri nyt.
– Tällainen jättömaa on todella hyvä paikka löytää luonnonyrttejä. Esimerkiksi voikukkaa, horsmaa ja nokkosta, Tossavainen sanoo.
Jokivarsien niittyjen tuntumassa kulkevat retkeilyreitit ovat mainio paikka villiyrttien keräilyyn, mutta herkkuja löytyy myös metsistä.
Lapin ammattikorkeakoulussa lehtorina toimiva Tossavainen opettaa luonnontuotealaa. Hän on kerännyt luonnonyrttejä syötäväksi, teeksi ja rohdoiksi 1990-luvulta alkaen. Nyt Tossavainen on luvannut etsiä jokivarsiniityillä ja metsissä esiintyviä luonnonyrttejä kanssamme ja kertoa, miten monin tavoin niitä voi hyödyntää.
– Kotona Savukoskella kesä ei ole aivan yhtä pitkällä kuin täällä eteläisessä Lapissa, Tossavainen sanoo.
Syötävät luonnonyrtit
Nokkonen
Nokkonen kerätään kasvin ollessa nuori. Kasvista voi hyödyntää sekä lehdet että siemenet.
Siemenet sijaitsevat kasvin kärjessä lehtinupun sisällä ja ne valmistuvat kukinnan jälkeen. Silloin nokkoset latvukset voi kerätä ja kuivata sellaisenaan. Kuivauksen jälkeen siemenet on helppo siivilöidä.
Nokkosen lehdet voi myös ryöpätä ja pakastaa. Tossavainen käyttää nokkosta esimerkiksi sämpylätaikinassa.
Nokkonen on todellinen vitamiinipommi. Se sisältää esimerkiksi rautaa monta kertaa enemmän kuin pinaatti. Nokkosessa on myös paljon c-vitamiinia.
– Nokkosta pidetään luonnon omana antihistamiinina, vaikka tutkimus ei ole vahvistanut väitettä. Moni kuitenkin käyttää nokkosta ennen allergiakauden alkua ja on kokenut saavansa siitä hyötyä allergiaoireisiin, Tossavainen sanoo.
Nokkosen käytöstä allergiaoireisiin lisää täällä.
Horsma
Maitohorsman alkuja voi käyttää tankoparsan tavoin esimerkiksi risotossa tai tuoresalaatissa. Maitohorsma kerätään nuorena eli siinä vaiheessa, kun sen varsi on vielä lehdetön, mutta sen päässä lehdet nupussa.
– Vanha kansa on syöttänyt maitohorsmaa lehmille, sillä se on uskottu lisäävän lehmien maidontuotantoa. Sitä pidetään yleisdesinfioivana yrttinä, Tossavainen sanoo.
Horsman käyttö teenä ja kesäjuomana
Ennen kukintaa horsman lehdistä voi valmistaa teetä.
Horsman kukista puolestaan voi valmistaa vaaleanpunaista kesäjuomaa lisäämällä kukkien ja veden sekaan sitruunahappoa. Kukat haudutetaan kuten tee, minkä jälkeen sitruunahappo lisätään.
Voikukka
Anu Tossavainen käyttää voikukan lehtiä salaattina. Jos lehtien maku tuntuu liian kitkerältä, voi ne sekoittaa muiden salaattien sekaan.
– Mitä enemmän lehti muistuttaa kalanruotoa, sitä kitkerämpi on sen maku, Tossavainen opastaa.
Voikukan käyttö teenä
Voikukan kukista voi valmistaa teetä. Anu Tossavaisen mukaan jotkut kuvaavat voikukan kukan makua vaahtokarkkimaiseksi.
– Minä en ole vaahtokarkin makua tavoittanut. Voikukan kukista voi valmistaa myös simaa, Tossavainen sanoo.
Siankärsämö
Siankärsämön nuoret lehdet sopivat silputtuna esimerkiksi kermaviilipohjaisiin kastikkeisiin mausteeksi. Anu Tossavainen valmistaa siankärsämöstä myös erityisesti liharuokien maustamiseen sopivaa makusuolaa.
Tuore siankärsämö sekoitetaan suolaan esimerkiksi blenderissä tai muulla kodinkoneella, jossa on terävä, silppuava terä. Näin yrtin maku imeytyy suolaan ja suola maustuu. Samalla menetelmällä voi valmistaa makusuolaa myös muista yrteistä, esimerkiksi väinönputkesta.
– Jos siankärsämön ensin kuivattaa ja sekoittaa suolan sekaan vasta sitten, suola ei ota yrtistä makua, Tossavainen sanoo.
Poimulehti
Hyvä salaattiaines, kun lehdet ovat vekillä.
Pihlajan lehtinuput
Pihlajan lehtinuput ovat hyvä lisä salaattiin. Niissä on karvasmantelin maku. Puissa kasvavia luonnontuotteita saa kerätä vain metsänomistajan luvalla, ne eivät kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin.
Teetä luonnonyrteistä
Vadelma
Hakkuuaukeilla viihtyvän vadelman lehdet sopivat teeksi. Anu Tossavainen valmistaa luonnonyrteistä teetä kahdella tapaa: joko perinteisesti hauduttamalla tai hiostamalla. Hiostamisprosessissa teeksi käytettävä lehti fermentoituu ja vaihtaa värinsä tummaksi.
Hiostamisen voi tehdä kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on kerätä lehdet ja jättää ne nuutumaan siihen asti, kunnes lehtien pintajännitys löysää ja niistä tulee lötköjä. Sen jälkeen lehdet pyöritellään rullalle ja niitä hierotaan sormien välissä, kunnes lehdistä alkaa irrota nestettä ja sormet kostuvat. Tämän jälkeen lehdet laitetaan lasipurkkiin, jonka kansi on raollaan, ja kuivatetaan noin 40-asteisessa uunissa kunnes ne ovat tummuneet. Sen jälkeen lehtirullat avataan ja vielä kuivataan.
– Helpompi ja nopeampi tapa on kerätä lehdet ja pakastaa ne. Sen jälkeen lehdet laitetaan ilmavasti lasipurkkiin ja uunin. Pakastettuja lehtiä ei tarvitse rullata. Kun lehdet ovat tummuneet, ne otetaan uunista pois ja kuivatetaan esimerkiksi kuivurilla, Tossavainen sanoo.
Hillan lehdet
Hillanlehdistä voi valmistaa teetä fermentoimalla kuten vadelmanlehdistä.
– Hillanlehtiteessä on kasviestrogeeniä. Se sopii erityisesti ikääntyville naisille, Tossavainen sanoo.
Hillanlehtien käytöstä vaihdevuosien helpottamiseen lisää täällä.
Mustikka & juolukka
Mustikan vuosikasvu kasvaa varvun päähän ja siitä voi valmistaa teetä. Samoin toimii mustikkaa muistuttava juolukka. Anu Tossavaisen mukaan mustikkatee on tutkitusti hyvä sokeriaineenvaihdunnalle.
– Myös mustikan kukkia voi syödä.
Kipuja lievittämään
Siankärsämö
Jos retkeillessä käy vahinko ja iho saa mustelmia, lämmitä vesi keittimessä noin 60-asteiseksi ja silppua siankärsämöä sekaan. Valmista aineksista mössöä ja levitä kipeän kohdan päälle.
Mesiangervo
Mesiangervoa kutsutaan luonnon omaksi salisylaatiksi tai aspiriiniksi ja se tunnetaan lääkinnällisenä kasvina. Siitä voi valmistaa samanlaista puuromaista mössöä kuten siankärsämöstä ja käyttää hauteena lihaskivun hoitamiseen. Tossavaisen mukaan mesiangervon on tutkittu vaikuttavan näin käytettynä lihaksissa.
– Mesiangervosta voi keittää myös teetä, Tossavainen sanoo.
Mesiangervoa kutsutaan niittyjen kuningattareksi. Se kukkii yleensä juhannuksen tienoilla.
Muita hyödyllisiä yrttejä
Lepän kävyt
Lepän kävyistä voi valmistaa hiusväriä. Kävyistä ja vedestä keitetään voimakas väriliemi ja huuhdotaan hiukset liemellä. Värin voi antaa vaikuttaa hiuksissa 10–15 minuuttia ja huuhtoa. Väriaine sopii hyvin tummien hiuksien sävyn syventämiseen.
Vuorenkilven vanhat, kuivuneet ja talven yli selvinneet lehdet
Kun Anu Tossavainen kävi Siperiassa, vuorenkilpeä kasvoi siellä luonnonvaraisena kasvina. Suomessa kasvi tunnetaan yleisenä, monivuotisena pihakasvina.
– Siellä ne ovat varmaan miettineet, että mitä lehdistä voisi tehdä, Tossavainen sanoo.
Hän kertoo, että lehdistä voi valmistaa teetä, jonka on ajatellaan parantavan kestävyyttä.
