Itse ra­ken­ne­tul­la tan­dem­pyö­räl­lä Suo­mes­ta Sin­ga­po­reen: Matka muutti Otto Pel­to­lan ja Roosa Tur­pei­sen maail­man­ku­van py­sy­väs­ti

– Vieläkin on olo hieman kuin turistina olisi, pariskunta kommentoi tunnelmiaan noin viikon päivät Suomeen tulonsa jälkeen.

Kokemuksen ymmärtää. Roosa ja Otto tekivät tandemmatkaansa reilun puolentoista vuoden ajan. Maailmanmatkaajien kokemus kotimaasta on nyt toinen kuin ennen reissulle lähtöä.

– Kaikki vaikuttaa täällä niin pieneltä, miljoonakaupungeissa ja väkirikkaissa maissa seikkaillut kaksikko tuumii.

Matka oli pariskunnalle kaikkineen positiivinen kokemus.

Toki matkan varrelle sattui myös vastoinkäymisiä ja ikäviä sattumuksia. Pahin vastoinkäyminen oli, kun rasitusvamma Turpeisen jalassa uhkasi lopettaa matkanteon kokonaan.

Päätös matkan jatkamisesta herätti eripuraa. Turpeinen oli jossakin vaiheessa sitä mieltä, että pariskunnan oli parasta palata Suomeen. Peltola oli toista mieltä.

– Uskoin tuolloin, että Roosakin sisimmässään halusi matkan jatkuvan, Peltola sanoo.

He päättivät jatkaa matkaa. Ensin heidän piti tosin löytää paikka, jossa vammaa päästiin hoitamaan levolla ja kuntoutuksella. Sellainen löytyi Georgiasta, jossa pariskunta teki talkootöitä majapaikan vastineeksi. Majoituksena oli keskeneräinen talo, jonka uumeniin Peltola ja Turpeinen pystyttivät oman telttansa.

Vastoinkäymisten vastapainoksi matkailijat kohtasivat maailmalla ystävällisyyttä ja avoimuutta, joka kantaa elämänasenteeksi myös tulevaisuuteen. Suomalaiseen käyttäytymiseen kuuluu helposti asenne, joka alleviivaa riippumattomuutta: ei haluta olla vaivaksi.

– Enää emme sano lähtökohtaisesti ei, jos meille jotakin tarjotaan, Peltola toteaa.

Ihmisten halu auttaa ja tarjota vieraanvaraisuuttaan pelasti matkalaiset kiipelistä monta kertaa. Kohtaamiset antoivat myös henkistä energiaa, jonka turvin matkan jatkaminen oli hieman kepeämpää.

Pariskunnan kokemus maailmanmatkaltaan on, että ihmiset tahtovat lähtökohtaisesti toisilleen hyvää. Jatkossa heidänkin tarkoituksenaan on tarjota apua sitä tarvitseville. Avoimuuden ja spontaanin kontaktinhaun lisääminen ei sekään olisi pahitteeksi.

– Koemme, että ihminen on samankaltainen riippumatta siitä, millä puolella maapalloa hän asuu. Kulttuurieroja käyttäytymisissä toki on, Turpeinen sanoo.

Maailmalla matkaaminen on herättänyt hänet pohtimaan myös omaa suhtautumistaan kanssaihmisiin. Hän toteaa, että kielteinen miellyttämisenhalu on karissut.

– Matkalla ollessa on ollut pakko tiedostaa, mitä itse haluaa. Myös omien rajojen ymmärtäminen ja niistä kiinnipitäminen ovat olleet tärkeitä asioita.

Peltola oppi matkan aikana entistä rennompaa elämänasennetta.

Omien tarpeiden ymmärtäminen on tärkeää silloin, kun matkaa tiiviisti kahdestaan kuukausi kuukauden perään. Pariskunta on muun muassa havainnut, että nälkäkiukusta ei ole kuin harmia. Siltä välttyy, kun syö riittävästi ennen näläntunteen aiheuttaman kiukunpuuskan syntymistä.

– Olemme oppineet myös sen, että parisuhteen ylläpidon kannalta puhuminen on erittäin tärkeää.

Tätä viisautta kahdeksan vuotta yhdessä olleet 29-vuotiaat Roosa Turpeinen ja Otto Peltola aikovat toteuttaa jatkossakin.

Toisista ihmisistä välittäminen ja huolenpitäminen on ensihoitajaksi kouluttautuneelle Turpeiselle tärkeää. Pitkä maailmanmatka on entisestään korostanut niiden tärkeyttä.

Maailmalla nähdyn kaltaista kahtia jakautumista köyhiin ja rikkaisiin hän ei Suomeen haluaisi, eikä minnekään muuallekaan.

– Tuntuu, että ihmiset juoksevat sokeasti rahan perässä. Eletään kuin oravanpyörässä pohtimatta, mikä itselle on todella tärkeää.

Turpeinen korostaa ymmärtävänsä heitä, joille raha ja omaisuus ovat oikeasti tavoittelemisen arvoisia asioita. Moni vaikuttaa kuitenkin tavoittelevan rahaa ja omaisuutta sitä sen suuremmin ajattelematta, koska systeemi ohjaa siihen.

Toinen asia, jota Turpeinen kritisoi, on luonnon tuhoaminen.

Matkalta tuodut ja muut tutkitustikin todennetut havainnot osoittavat, että ilmasto lämpenee huolestuttavaa vauhtia. Sillä puolestaan on vaikutuksensa, jotka uhkaavat maapallon elinkelpoisuutta ja siten koko ihmiskunnan tulevaisuutta.

Jo nyt ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta johtuvat luonnonkatastrofit aiheuttavat hätää ja tuskaa eri puolilla maapalloa.

Pariskunnan matkanteko alkoi yli kaksi vuotta ennen varsinaista starttia. He alkoivat säästää rahaa ja Peltola rakentaa tandempyörää.

Mikromekaanikoksi valmistunut Peltola työskenteli Bluefors-nimisessä yrityksessä, joka valmistaa muun muassa jäähdytyslaitteita. Turpeinen työskenteli sairaanhoitajana lasten teho-osastolla Helsingissä. Molemmat jättivät työpaikkansa, kun matka alkoi säästettyjen rahojen turvin.

– Monesti pelko estää ihmisiä toteuttamasta unelmiaan. Kyllä meillekin ennen matkaa kauhisteltiin, mitä kaikkea voi sattua.

Turpeinen ja Peltola eivät antaneet hyvää tarkoittavien uhkapuheiden vaikuttaa omien unelmiensa toteutumiseen.

Peltolan tekemällä tandempyörällä on uusi tulevaisuus. Jatkossa sitä tuskin käytetään maailmanmatkaamiseen. Peltola aikoo muuttaa sen tavarapyöräksi, jollainen siitä piti alunperinkin tulla.

Hän suunnittelee myös Espanjan-matkaa paikkaan, jossa rakennetaan itse polkupyöriä, ja haaveile menevänsä Italiaan rakennuskurssille.

– Olisi kiva pyöräillä Italiasta takaisin Suomeen omatekoisella polkupyörällä.