Teltta kannattaa tällä retkellä jättää kotiin.
Näkymät kallioilta ovat huikaisevat ja suo on yhtä ihana kuin suot aina, mutta tämän retkikohteen kätketty helmi on kuitenkin majoitus.
Pohjoisen Polut kulki Kuusamon Närängänvaaran poluilla ja suolla ja yöpyi Närängän erämaatilalla alkavan syksyn tunnelmallisessa pimeydessä.
Vaaranpolku kulkee koskemattomassa metsässä
Närängän luonnonmetsät ovat säilyneet liki koskemattomina. Siksi Vaaranpolku-ympyräreittiä kulkiessaan pitää polun päälle retkahtaneiden isojen puiden kohdalla tovi tuumia, kumpaa kautta ne kannattaa kiertää, jotta löytää takaisin polulle.
Puut ovat jääneet siihen, mihin ne ovat kaatuneet.
Närängän luonnonmetsien kokonaisuus koostuu neljästä erillisestä metsäalueesta: Närängänvaaran lisäksi Virmajoesta, Romevaarasta ja Pajupurosta.
Näiltä alueilta on metsien inventointien yhteydessä löydetty lähes 700-vuotiaita mäntyjä. Suomalaisittain se on jo todella paljon se. Kairaustulosten perusteella alueen mänty-ylispuusto on 400–700-vuotiasta.
Todellista ikihonkaa siis!
Vaaranpolku on reilun kolmen kilometrin mittainen ympyräreitti. Sille voi lähteä joko Suojärven pysäköintialueelta (Närängänvaarantie 28, 93700 Kuusamo) tai sitten Närängän erämaatilalta, jos on halunnut kuljettaa majoittumisvarusteensa sinne ensin.
Kuljettaminen on sikäli helppoa, että mainitulta parkkipaikalta sorastettua polkua on noin kilometrin verran – tosin ylämäkeen, vaarasta kun on kyse.
Närängänvaara kohoaa noin 150 metriä sitä ympäröiviä soita korkeammalle.
Reitin varrella on kaksi kalliolla sijaitsevaa näköalapaikkaa. Niiltä avautuvat maisemat ovat henkeäsalpaavat.
Kirkkokalliolta näkee pohjoiseen. Iivaara ja Penikkavaara erottuvat horisontissa selvästi, havaittavissa ovat myös Ruka, Nuorunen, Laihavaara ja Kivakkatunturi.
Ylä-Ahmosen, Ylä-Kaarron, Ala-Ahmosen ja Ala-Kaarron järvet pilkahtelevat puiden välissä. Laattaja näkyy selkeimmin. Osa Laattajasta sijaitsee rajavyöhykkeellä ja pieni nokare siitä Venäjän puolella.
Itärajalle on lyhimmillään vain pari kilometriä. Tällä kohdalla rajan takana on lisää erämaata.
Yhdeksänsylenkallio ei jää näkymiltään yhtään heikommaksi. Sen maisemat avautuvat etelään Hyöteikönsuon soidensuojelualueelle ja Suojärvelle.
Reitti on luokiteltu vaativaksi maaston korkeuserojen takia.
Paikoin oranssit maalimerkit ovat hakusessa, varsinkin kun kaatuneita jättipuita kiertäessään joutuu poikkeamaan polulta, mutta kyllä niiden avulla tallessa pysyy.
Vanhassa metsässä samoiluun verrattuna Närängän toinen reitti on ihan jotain muuta.
Hyöteikönsuon edestakainen reitti on kuin kaksi eri reittiä
Juuri nyt suo ei tulvi.
Keväällä, korkeimman tulvan aikaan Hyöteikönsuon soidensuojelualue on yhtä järveä muuttolintuparvineen, mutta loppukesästä reitin voi taivaltaa kuivin kengin, vaikka edeltävät ajat ovatkin olleet sateisia.
Jos lähtee liikkeelle vaaran päästä, ei kannata antaa alkumatkan hämätä. Pitkokset ovat kallellaan ja sankan heinän peitossa vain pienen pätkän.
Elokuun lopussa suolla on jo alkavan syksyn värejä.
Kuvat saat isommiksi yksi kerrallaan niitä täppäämällä.
Miten sama reitti voikin olla edestakaisin kuljettaessa niin erilainen?
Toiseen suuntaan astellessaan saa nauttia täysin siemauksin avarasta suomaisemasta, mutta samoja pitkoksia palatessa edessä kohoavat vaarat.
Hyöteikönsuon pitkokset ovat hyvässä kunnossa, ainakin toistaiseksi. Nähtäväksi jää, ovatko ne karsintalistalla, kun Metsähallitus listaa säästökohteitaan.
Reitin varrella oleva katselulava on tosin parhaat päivänsä jo nähnyt. Lattialankku on napsahtanut poikki eikä katkenneisiin kaiteisiin ole turvallista nojailla.
Pääsy lavalle on estetty narulla vähintäänkin sen merkiksi, että sinne kipuaa täysin omalla vastuullaan.
Hyöteikönsuon reitille (noin 3,5 kilometriä suuntaansa) voi lähteä joko Suojärven tai Hyöteiköntien pysäköintipaikalta (Hyöteiköntie 104–112, 93700 Kuusamo).
Jos aloittaa Hyöteiköntieltä, voi ennen paluuta lähtöpisteeseen kiertää kätevästi Vaaranpolun. Tällöin matkaa kertyy yhteensä reilu kymmenen kilometriä.
Erämaatila on retken kolmas elämys
Jos jossain, niin Närängällä kannattaa satsata majoitukseen.
Satsaaminen ei ole niinkään iso rahallisesti, sillä vuorokausi Närängän vuokratuvassa maksaa 80 euroa (syksyn 2024 hinta). Sillä hinnalla majoittuu enimmillään sellainen väkimäärä, että kustannus tipahtaa helposti alle kymppiin henkilöä kohti.
Viikoksi tuvan saa käyttöönsä 480 eurolla.
Tyhjiä aikoja on varauskalenterissa jäljellä tänä syksynä lähinnä arkisin. Vuokrakausi päättyy lokakuun lopussa ja alkaa jälleen kesäkuussa.
Vanha erämaatila on kerrassaan sympaattinen majapaikka. Kello raksuttaa keittiön kaapin päällä ja ikkunoista ruutuverhojen lomasta näkyy sekä pihapiirin vanhoja rakennuksia että kaistale maisemaa.
Tila pihapiireineen on entisöity ja sisätilat sisustettu 1950-luvun tyyliin. Päärakennuksen vuokraan kuuluu sauna, mutta muutoin pihapiiri on kaikkien retkeilijöiden käytettävissä ympäri vuoden.
Alakerran tupaan ja kahteen kamariin sopii yöpymään kymmenenkin henkilöä, yläkerran siskonpedeissä tilaa on parille kymmenelle. Lisää majoitustilaa voi järjestää aittaan ja riiheen.
Vinttikaivo sijaitsee tuvan vieressä ja lähde löytyy, kun kulkee noin sata metriä tuvan takaa alkavaa polkua pitkin alas.
Katso kuvat Närängän erämaatilalta. Kuvat saat isommiksi yksi kerrallaan niitä täppäämällä.
Navetan heinälatoon on koottu tilan elämästä kertova näyttely. Ovi ei ole lukossa, joten sisään voi piipahtaa omien aikataulujensa ja retkiensä mukaan.
Myös pihapiirin nuotiopaikka polttopuineen on yleisessä käytössä.
Kuvat saat isommiksi yksi kerrallaan niitä täppäämällä.
