Hyön­teis­tut­ki­ja Marko Mutanen kokee, että hänestä luotiin pahis Ther­ma­cell-kan­to­jen vuoksi – "A­sioi­ta ei pitäisi tar­kas­tel­la yk­si­puo­li­ses­ti hyvänä tai pahana"

Thermacell-laitteen vaikutukset luontoon aiheuttivat julkisen keskustelun hyönteistutkijoiden välille. Uutta tutkimustietoa laitteen vaikutuksista kimalaisiin saadaan syksyllä.

Oulun yliopiston hyönteistutkija Marko Mutanen tarjosi Thermacell-laitteen käyttäjille synninpäästön toukokuussa. Mutasen mukaan laitteen sisältämän myrkyn vaikutus hyönteisiin on tutkitusti pieni, ja toisten tuomitseminen karkotteen käytöstä on tekopyhää.

Jutun jälkeen kaksi hyönteistutkijaa, Oulun yliopiston Olli Loukola sekä Turun yliopiston Kimmo Kaakinen kommentoivat aihetta Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien jutuissa. Molemmat asettuivat eri kannalle Mutasen kanssa ja kritisoivat tämän lausuntoja.

Thermacellin teho perustuu pralletriini-nimiseen hermomyrkkyyn. Sen vaikutuksista luontoon on eriäviä käsityksiä hyönteistutkijoiden keskuudessa.
Thermacellin teho perustuu pralletriini-nimiseen hermomyrkkyyn. Sen vaikutuksista luontoon on eriäviä käsityksiä hyönteistutkijoiden keskuudessa.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Thermacellin teho perustuu pralletriiniin, joka vaikuttaa hyönteisiin hermomyrkyn tavoin ja pitkä altistaminen voi jopa tappaa ne. Tutkimustietoa siitä, kuinka laitteesta höyrystyvä pralletriini vaikuttaa käytännössä ympäristönsä hyönteisiin, on kuitenkin hyvin vähän.

Thermacell aiheutti kohun kaksi vuotta sitten, kun sen epäiltiin vaikuttavan haitallisesti hyttysten lisäksi muihin hyönteisiin, muun muassa pölyttäjiin. Tuolloin useat kauppaketjut poistivat sen valikoimistaan. Jo tuolloin Mutanen toppuutteli kohua ja huolta laitteen käytöstä.

Pralletriinia käytetään muissakin hyönteismyrkyissä Thermacellin lisäksi. Se on tehoaineena esimerkiksi ampiaisen pesien tuhoamiseen tarkoitetuissa myrkyissä.

Suomalaistutkimus valmistuu syksyllä

Mutanen viittasi toukokuisessa artikkelissa Thermacellin rahoittamaan tutkimukseen laitteen vaikutuksista. Sen mukaan pralletriini laimenee ja hajoaa ilmassa ja luonnossa, eikä laitteen höyrystämä aine päädy ympäristöön. Sen vaikutukset selkärangattomiin eläimiin ovat siis tutkimuksen mukaan vähäiset.

Loukola ja Kaakinen kritisoivat kyseistä tutkimusta julkisesti muun muassa siksi, että se oli tutkimusotannaltaan hyvin pieni.

Kaakinen tekee itse tällä hetkellä ensimmäisenä Suomessa tutkimusta siitä, kuinka Thermacell vaikuttaa kimalaisiin.

Hyönteistutkija Kimmo Kaakinen BeeLab-tiloissa Turun Yliopistolla.
Hyönteistutkija Kimmo Kaakinen BeeLab-tiloissa Turun Yliopistolla.

Kaakinen seuraa Turun yliopiston puutarhan pesissä kasvavia kontukimalaisia ja valikoi tutkimukseen sellaisia yksilöitä, jotka tiedettävästi käyvät ulkomaailmassa ja palaavat pesiinsä.

Sen jälkeen hän laittaa yksilöt häkkeihin, joiden viereen hän asettaa Thermacell-laitteen.

– Puhutaan minuuteista kymmeniin minuutteihin, sillä se on realistisesti sellainen aika, jonka yksi kimalainen voi esimerkiksi pihapiirissä laitteelle altistua.

Tämän jälkeen Kaakinen vie kimalaiset kilometrin päähän pesästään ja seuraa otuksiin kiinnitettyjen RFID-tarrojen avulla sitä, kuinka ne palaavat pesäänsä. Verrokkiryhmänä mukana on myös kimalaisia, joita ei ole altistettu Thermacellille.

Tutkimus alkoi alkukesästä ja sen tuloksia voidaan odottaa syksyllä. Kaakinen ei lähde spekuloimaan löydöksillä vielä.

– Tutkimuksen hypoteesi on, että Thermacell vaikuttaa kielteisesti kimalaisten toimintaan. Mutta hypoteesit voivat aina olla väärässä.

Myrkyilläkin hyötynsä ja haittansa

Aikaisemmassa tutkimuksessa todettiin, että Thermacellin vaikutusalueella hyönteisiä ei kuollut muita alueita enempää. Kaakinen huomauttaa, ettei myrkky välttämättä tapa hyönteisiä heti, vaan se voi vaikuttaa niihin pidemmällä aikavälillä.

Lisäksi yksittäisten kimalaisten lisäksi on huomioitava, että mikäli osa yhdyskunnasta kärsii hermomyrkyn vaikutuksista ja esimerkiksi niiden ruoan hankintakyky häiriintyy, koko yhdyskunta kärsii.

Kaakinen kokeili myös kimalaisten altistamista Thermacellille kokonaisen tunnin ajan. Näin voisi hypoteettisesti käydä lähinnä silloin, jos laitetta käytetään pesän lähellä.

– Ne olivat jo melko huonossa hapessa, käytännössä kuolleita.

Kaakinen on aikaisemmin tutkinut glyfosaatin vaikutuksia kimalaisiin samankaltaisella tutkimusasetelmalla. Muun muassa rikkakasvien torjuntaan käytetty Round up -valmiste sisältää glyfosaattia.

Tulosten mukaan jo pienikin kerta-annos, jonka kimalainen saa pellolla ruokaa kerätessään, vaikuttaa kimalaisten oppimiskykyyn. Glyfosaatti sai siitä huolimatta juuri uuden kymmenen vuoden myyntiluvan EU:ssa.

Miten Kaakinen itse suhtautuu siihen, että pölyttäjiä vahingoittavien aineiden myynti sallitaan?

– Itse olen tutkija, enkä halua tehdä päätöksiä tai ottaa kantaa siihen, mitä pitäisi kieltää tai mitä ei. Ne päätökset tehdään muualla, ja tietenkin asioiden hyödyt ja haitat on laitettava aina suhteeseen.

Mutanen: Keskustelu viety ääripäihin

Mutanen itse kokee, että Thermacell-keskustelu on nykyajalle tyypilliseen tapaan viety ääripäihin. Hänestä on mediassa ja sosiaalisessa mediassa luotu pahis, joka ei välitä hyönteisistä.

– Olen koko elämäni omistanut hyönteisille ja niiden suojelulle. Silti joka kerta, kun ajan autoa, tapan tuhansia hyönteisiä, Mutanen toteaa.

– Pitäisikö siis autoilu kieltää?

Mutanen haluaa peräänkuuluttaa maalaisjärkeä ja kokonaiskuvaa myös Thermacellin suhteen. Pralletriinia sisältävä karkotin on hänen mukaansa kovin pieni osa sitä kaikkea, mitä ihminen luonnolle tekee, ja siksi sen demonisointi on turhaa.

Oulun yliopiston hyönteistutkija Marko Mutanen kaalikoin tutkimuksissa. Arkistokuva.
Oulun yliopiston hyönteistutkija Marko Mutanen kaalikoin tutkimuksissa. Arkistokuva.
Kuva: Körkkö Janne

Mutasen mielestä tutkimustulosten kyseenalaistaminen tutkimuksen rahoituksen vuoksi on kova väite, jos sillä vihjataan rivien välistä, että tutkimustuloksia olisi manipuloitu. Hän myös toteaa, että esimerkiksi ideologiset asiat voisivat vaikuttaa tutkimuksiin samalla tavalla kuin ulkopuolinen rahoitus.

– Kyllä itse uskon tutkimustietoon. Tietenkin on aina tarkasteltava sitä, kuinka tutkimus on toteutettu.

Mutanen myös odottaa ja seuraa mielenkiinnolla Kaakisen tutkimuksen tuloksia. Hän toteaa Kaakisen tapaan sen, että kaikessa luontoon liittyvässä on otettava hyötyjen ja haittojen suhde huomioon.

– Esimerkiksi juuri glyfosaatti on hyvä esimerkki: sen avulla vähennetään rikkakasveja pellolta ja kasvatetaan näin viljelypinta-alaa. Jos sitä ei käytettäisi, voisimme joutua hakkaamaan lisää metsää pelloksi, jotta saadaan riittävää satoa.

– Asiat eivät koskaan ole yksinkertaisia eikä niitä pitäisi tarkastella yksipuolisesti hyvänä tai pahana, kuten nykyaikana on tapana tehdä.

Juttua varten tavoiteltiin myös Loukolaa. Hän ei kuitenkaan halunnut osallistua enää julkiseen keskusteluun aiheesta, vedoten kesäloman viettoon sekä työrauhan säilyttämiseen Oulun yliopistolla.

Ilmoita asiavirheestä