Pian ne ovat taas täällä, aggressiiviset kesäsääsket.
Niitä myös riittää, sillä Oulun yliopiston hyönteistutkija, yli-intendentti Marko Mutanen arvioi, että kesän sääskitilanne saattaa olla runsas.
– Ennustaminen on aina vaikeaa, koska emme tiedä tulevien viikkojen säätä. Emme myöskään tiedä, miten edellisvuonna hyttysten lisääntyminen onnistui, sillä tyhjästähän ne eivät tule. Takana on runsasluminen talvi, ja maastossa on paljon kosteutta, joten tämän perusteella meille voi tulla hyvinkin runsas hyttyskesä.
Hän kuitenkin korostaa, että mitään tieteellistä menetelmää sääskitilanteen arvioimiseksi ei ole olemassa. Kaikki ennusteet sääskien määrästä ovat epätieteellisiä arvioita, joita kuka tahansa voi esittää joutumatta puheistaan vastuuseen.
– Meidän ongelmamme on se, ettei meillä ole oikeaa, tieteellistä tietoa tai dataa, joiden perusteella näitä ennusteita voisi tehdä. Koko homma eli hyttysten määrän arviointi on aika epätieteellistä hommaa.
Pohjoisessa hyttyskausi alkaa kahden viikon kuluttua ja pahinta sääskiaikaa riittää juhannuksesta heinäkuun alkupuolelle asti. Keskikesän aikana ilmassa lentelee niin sanottuja kesäsääskiä, jotka liikkuvat massoina ja ne ovat myös aggressiivisia.
Tarkemmat ennusteet mahdollisia tulevaisuudessa
Tällä hetkellä Mutanen tekee työtä sen eteen, että Oulun yliopisto pääsisi mukaan yhteispohjoismaiseen tutkimushankkeeseen, jossa kehitellään tieteellisesti päteviä keinoja selvittää hyttysten esiintymistä, ja ehkä jopa ennustaa, millaisia hyttyskesiä on tiedossa.
Hanke on vasta hyvin alkuaiheessa, eikä sille ole vielä myönnetty rahoitusta.
– Tässä vaiheessa selvitetään vasta sitä, mitä tekijöitä pitäisi ottaa huomioon ja millaisilla pyydysmenetelmillä hyttysten määrää voisi ennakoida. Menisi kuitenkin vuosia, ennen kuin saisimme luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa.
Mutasen mukaan hankkeen toteutuminen olisi tärkeää, sillä tieteeseen perustuvilla ja luotettavilla hyönteisennusteilla on yhteiskunnallista merkitystä.
Luotettavat hyönteistiedotteet tukisivat muun muassa kesälomamatkoja suunnittelevia kuluttajia samaan tapaa kuin sääennusteet.
– Sääskiasioilla on vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään ja niillä on merkittävä vaikutus kesästä nauttimiseen. Talviset haavekuvat laiturilla istumisesta romahtavat äkkiä, kun kesällä siellä laiturilla onkin miljoona hyttystä, Mutanen sanoo.
Kohutusta hyttyskarkotteesta uutta tietoa
Pari vuotta sitten kesällä Suomessa käytiin vilkasta ja kiivasta keskustelua Thermacell-hyttyskarkottajasta. Keskustelun vuoksi jotkut kaupat vetivät laitteen kokonaan myynnistä sen väitettyjen negatiivisten ympäristövaikutusten vuoksi.
Myös turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes varoitti laitteen käytöstä.
Mutasella on tiukka mielipide silloin käydystä keskustelulta laitteen vaaroista: se oli turhan tuomitsevaa ja tekopyhää.
– Sisätiloista on helppo huudella. Itse esimerkiksi itse käytän hyttyskarkotteita, kun liikun maastossa, jossa on tehtävä pikkutarkkaa työtä. Ilman karkotetta siitä ei tulisi mitään. Jos mitään eläintä ei saa tappaa, kaikkein kiihkeimmiltä voidaan kysyä, suhtautuvako he samalla tavalla, jos he saavat satiais- tai täitartunnan. Toisten tuomitseminen karkotteiden käytöstä on tekopyhää, hän tokaisee suoraan.
Mutasen mukaan parin viime vuoden aikana aikana pralletriinia käyttävän Thermacell-laitteen vaikutuksista on saatu uutta tutkimustietoa.
Tieteellisten kokeiden perusteella nyt tiedetään, että pralletriini laimenee ja hajoaa ilmassa ja luonnossa, eikä Thermacell-laitteen tuottama höyrystyminen päädy ympäristöön, joten sen vaikutukset selkärangattomiin eläimiin ovat vähäiset.
– On tehty kokeita, joissa on levitetty kankaita laajoille alueille, ja osaan kankaista höyrystettiin pralletriiniä, osaan ei. Kokeesta selvisi, ettei näillä alueilla ollut mitään eroa. Näyttää siltä, että höyrystetty prallertiini karkottaa hyönteisiä, mutta ei tapa. Lisäksi aine laimenee ja hajoaa luonnossa nopeasti, eikä se jää pitkäksi aikaa maaperään, jos se edes päätyy sinne.
Punkkikausi on käynnissä koko Suomessa
Turun yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin yhteisen punkkilive.fi-karttasovelluksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on tehty runsaasti punkkihavaintoja.
Kuluvan vuoden aikana havaintoja on kirjattu yli 4 600. Luvut perustuvat kansalaisten tekemiin ilmoituksiin.
– Puutiaiskausi on käynnistynyt koko Suomessa. Punkkihavaintoja on runsaasti Oulun seudulla, aina Rovaniemelle asti, biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta sanoo.
Koko länsirannikko on vahvaa punkkialuetta, mutta viime vuosikymmenten aikana punkit ovat levinneet aina Rovaniemelle asti. Ne viihtyvät paikoissa, jossa on runsaasti kosteutta, kun taas kuivilla alueilla punkit vetäytyvät piiloon, ja havaintojen määrätkin vähenevät.