Hossan kansallispuisto on erinomainen melontakohde. Kansallispuistossa ja sen lähistöllä on mahtava kanjonijärvi Julma-Ölkky, kirkasvetisiä lampia, hiekkarantaisia järviä ja erämaisia jokia.
Jokireitit ja kosket tarjoavat melojille vaihtelua, seikkailua ja jännitystä, kun taas Hossan järvet sopivat hyvin myös rauhalliseen luonnon tarkkailuun tai perhemelontaan.
Hossassa on paljon hiekkaharjuja, mäntykankaita ja kirkasvetisiä lampia. Hiekkamaiden läpi suodattuva vesi on puhdasta ja lähteistä voi löytää raikasta juomavettä.
Runsaat sateet ovat ilouutinen melojalle
Hossan järvireittejä voi meloa läpi kesän. Tuulen suunta ja nopeus kannattaa tarkistaa ennen melontaa, sillä melonta hyvin tuulisella säällä saattaa olla hankalaa.
Hossan jokireitit ovat parhaimmillaan alkukesällä kevättulvan jälkeen, kun vettä riittää. Keskikesällä vesi laskee ja jokimelonta voi muuttua hankalaksi kivillä kolisteluksi. Somerjoki kuivuu ensimmäisenä, Peranganjoella ja Hossanjoella vettä riittää vähän paremmin.
Pitkään jatkuvat sateet voivat kuitenkin parantaa vesitilannetta huomattavasti.
Hossa sijaitsee Suomussalmella, Oulujoen vesistön latvoilla. Alueen vesistöjen keskus on Hossanjärvi, johon laskevat lännestä tuleva Perankajoen reitti, luoteesta Somerjoen reitti ja pohjoisesta Iijärven vedet. Hossanjärvestä vedet jatkavat matkaansa Hossanjokea pitkin kohti Kiantajärveä, Oulujärveä ja edelleen Oulujoen kautta mereen.
Esittelemme kuusi hienoa melontakohdetta Hossan kansallispuistossa ja sen lähialueilla.
Melontaa upealla kanjonijärvellä
Melontareitin pituus: noin 6 km (pari tuntia rauhallisesti meloen)
Vaikeusaste: helppo
Ajankohta: koko kesä
Lähtö- ja lopetuspaikka: Julma-Ölkyn parkkipaikka, Julma-Ölkyntie 86, 93700 Kuusamo
Kuvaus:
Mahtava Julma-Ölkky on ainutlaatuinen, muinaisessa maanjäristyksessä syntynyt rotko, johon on muodostunut kapea kanjonijärvi. Rotkon pohjalla olevan järven voi meloa edestakaisin. Jyrkkien seinämien ja purojen lisäksi nähtävyytenä ovat kalliomaalaus ja riippusilta.
Melojat kääntyvät yleensä takaisin viimeistään puoli kilometriä riippusillan jälkeen. Retkeen saa lisää haastetta jatkamalla melontaa kohti Ölkynperän laavua, mutta välillä pitää jalkautua ja reitti muuttuu vaikeakulkuiseksi.
Julma-Ölkyn eteläpuolelta melontaa voi jatkaa Somerjoen reitille.
Historiaa ja hienoja maisemia
Melontareitin pituus: 5–10 km (päiväretki)
Vaikeusaste: helppo
Ajankohta: koko kesä
Lähtö- ja lopetuspaikka: Keihäslammen pysäköintipaikka
Kuvaus:
Hossanjärvellä voi meloa ympyrälenkin lähtemällä liikkeelle Keihäslammen pysäköintipaikalta ja kiertämällä Honkisaaren, jolloin melontamatkaksi tulee noin 5 kilometriä. Maisemat ovat hienoja ja rannat enimmäkseen autioita.
Hossanjärvellä on helppo päästä menneiden aikojen tunnelmaan. Lähtörannan lähistöltä voi bongata Papinpetäjän, joka on ikivanha karsikkopuu. Vanhaan mäntyyn on kaiverrettu vuosilukuja ja muita merkintöjä ainakin 1700-luvulta saakka. Kerrotaan, että Papinpetäjän luona odotettiin pappia, joka entisaikaan saapui veneellä esimerkiksi kastamaan lapsia.
Honkisaaresta on löydetty vanha kourutaltta ja reitin varrelta on tehty muitakin historiallisia löytöjä.
Ainakin perheen pienimpiä voi kiinnostaa myös Honkisaaren eteläpuolella oleva pieni Aarresaari, jonka luokse melominen pidentää melontareittiä reilun kilometrin verran.
Pohjoisessa melontaa voi jatkaa Mykräsalmeen, jonka lähistöllä pulppuava lähde tuo kirkasta vettä suoraan Hossanjärveen. Lähde sijaitsee autotien lähellä.
Kirkkaiden vesien ja hiekkarantojen juhlaa
Melontareitin pituus: noin 10 km (päiväretki)
Vaikeusaste: helppo
Ajankohta: koko kesä
Lähtö- ja lopetuspaikka: Pitkä-Hoiluan pohjoispään laituri
Kuvaus:
Hienon melontalenkin saa lähtemällä liikkeelle Pitkä-Hoiluan pohjoisrannasta ja kiertämällä Ala- Valkeaisen ja Kokalmuksen kautta takaisin Pitkä-Hoilualle. Reitin järvet ovat lähdepohjaisia ja uskomattoman kirkasvetisiä.
Parin kilometrin melonnan jälkeen Hoiluansärkkä ylitetään matalasta kohdasta kantamalla melontavälineet polkua pitkin Ala-Valkeaisen puolelle. Tämän jälkeen voi poiketa Ala-Valkeaisen autiotuvalla.
Ala-Valkeaisen lounaispäästä pääsee siirtymään Kokalmukselle melomalla matalaa ojaa pitkin, elämys tämäkin. Kokalmuksen nuotiopaikka heti ojan jälkeen on hyvä taukopaikka, jonka hieno hiekkaranta houkuttelee uimaan. Toinen vaihtoehto melonnan taukopaikaksi on Kokalmuksen laavu järven toisessa päässä.
Monipuolinen joki- ja järvireitti, paljon taukopaikkoja
Melontareitin pituus: 10–15 km (päiväretki)
Vaikeusaste: enimmäkseen helppo, mutta matala Somerjoki voi aiheuttaa haasteita, lisäksi muutama pieni koski.
Ajankohta: alkukesä tai syyssateiden jälkeen
Lähtöpaikka: Julma-Ölkky/Ala-Ölkky tai Lihapyörteen parkkipaikka
Lopetuspaikka: Huosivirta
Kuvaus:
Somer tarkoittaa karkeaa soraa tai irtokiviä ja matalassa Somerjoessa tosiaan riittää kiviä.
Vaihteleva Somerjoen reitti kulkee pienten järvien ja niitä yhdistävien jokiosuuksien kautta. Kaikki reitin kosket ovat I-luokkaa eli helppoja, mutta etenkin kokemattomien melojien kannattaa tutkia alempi Hakokoski sillalta käsin ennen kosken laskemista.
Matalan veden aikaan koskissa voi juuttua kiville, kun taas korkean veden aikaan kaikkien siltojen ali ei välttämättä mahdu melomaan. Reitti sopii seikkailunhaluisille retkimelojille.
Korkealla vedellä melonnan voi aloittaa Julma-Ölkyn eteläpuolelta Ala-Ölkyltä. Matalamman veden aikaan aloituspaikaksi soveltuu Lihapyörteen parkkipaikan läheinen ranta. Jos vesi ei riitä melontaan, kanootit pitää uittaa ensimmäinen kilometri Lihapyörteeltä Laukkujärvelle. Juuri ennen Laukkujärveä on varottava kapeaa joen mutkaa, jonne on kasautunut puita. Kannattaa rantautua ja ohittaa kyseinen paikka maitse.
Reitin varrella on paljon hyviä taukopaikkoja: kaksi autiotupaa, neljä laavua ja pari nuotiopaikkaa. Somerjoen reitiltä voi jatkaa melontaa Hossanjärvelle ja Hossanjoelle.
Erämainen joki ja järvien ketju vie Hossaan
Melontareitin pituus: noin 35–43 km (2–3 päivää)
Vaikeusaste: keskitaso. 5-tien sillan jälkeen pari haastavaa II- tai II+ -luokan koskea, jotka voi tarvittaessa kiertää.
Ajankohta: parhaimmillaan alkukesästä tai syyssateiden jälkeen
Lähtöpaikka: Iso-Perankajärven itäpäässä oleva veneenlaskupaikka tai Perankajoen silta 5-tiellä
Lopetuspaikka: Hossanjärvi
Kuvaus:
Iso-Perankajärven lyhyen järviosuuden jälkeen melotaan erämaiselle Perankajoelle, jossa voi nähdä paljon lintuja, saukon tai vaikka hirven pulahtamassa jokeen. Myös majavien jälkiä näkyy paljon.
15 kilometrin pituisessa Perankajoessa on paljon pieniä koskia. Vaikeimmat paikat ovat Laukkukoski/Kuusikoski noin 1,5 kilometriä 5-tien sillan jälkeen sekä Pitkäkoski noin 400 metriä Hevonperseenmutkan laavun jälkeen. Nämä kosket kannattaa tutkia rannalta käsin ennen koskien laskemista tai mahdollista kiertämistä.
Perankajoen jälkeen Perangan reitti muuttuu järvien ja niitä yhdistävien virtapaikkojen ja pienten koskien ketjuksi. Kosket eivät ole vaikeita, mutta koskimelonnan perustaidot ovat hyödyksi. Maisemat ovat hienoja ja enimmäkseen erämaisia. Reitin varrella ovat Kukkurin ja Lavajärven autiotuvat sekä hieno Syrjäharju. Lounaja-järveltä voi poiketa Pitkä-Hoiluan reitille.
Reitin suurin koski on jopa III-luokan Lounatkoski, joka retkimelojan kannattaa kiertää maitse. Samalla kannattaa poiketa katsomassa Lounatkosken myllyä. Puinen rata helpottaa kanoottien tai veneiden siirtämistä Lounatkosken ohi, kohti Jatkonjärveä ja Hossanjärveä.
Perangan reitiltä melontaa voi jatkaa Hossanjoelle.
Leveä virta kuljettaa erämaisiin maisemiin
Melontareitin pituus: 20–40 km (1–3 päivää)
Vaikeusaste: reitin alkuosalla haastavia II-luokan koskia, loppuosa pääosin helppo
Ajankohta: parhaimmillaan alkukesästä, mutta melottavissa myöhemminkin
Lähtöpaikka: Papinpetäjä, Niskakoski tai Kuikankosken laavu.
Lopetuspaikka: Juntusranta tai Tormuanjärvi/Muojärvi
Kuvaus:
Hossan alueen jokireitit yhtyvät Hossanjokeen, joka on selvästi Somerjokea ja Peranganjokea suurempi virta. Hossanjoessa on yhdeksän koskea, joista suurin osa reitin alkuosalla. Leveänkoski ja Pystynkoski ovat II- tai II+ -luokan koskia, jotka kannattaa tutkia rannalta käsin ennen koskenlaskua tai kiertämistä.
Aloittamalla melonnan Kuikankosken laavulta voi kiertää useimmat Hossanjoen kosket. Kuikankosken jälkeen on vuorossa iso, mutta melko helppo Alakoski, ja tämän jälkeen joki rauhoittuu pitkäksi ajaksi.
Hossanjoen varrella on paljon erämaisia suomaisemia, mutta myös joitakin maatiloja ja mökkejä.
Melontaretken voi lopettaa Tormuanjärven ja Muojärven välissä olevalle maantien sillalle tai Juntusrannan satamaan. Kylmäjärven länsipuolella, Juntusrannan lopetuspaikan lähellä, on Kalmosärkkä, esihistoriallinen asuinpaikka, suo sekä hieno harju.
Kanootti, kajakki, SUP vai packraft?
Hossan monipuolisiin vesistöihin sopivat kaikki yllä mainitut vesikulkuneuvot. Valinta riippuu reitistä ja melojan omista mieltymyksistä ja osaamisesta.
Kajakki on yleensä nopein ja tuulisella kelillä varmin järvien ylityksissä, mutta kajakkimelonta vaatii jonkin verran osaamista. Avokanootti sopii perhemelontaan ja mukaan mahtuvat helposti myös retkeilyvarusteet ja kalastusvälineet.
Hossan jokireiteille sopivat parhaiten muoviset kajakit ja avokanootit. Useissa koskissa on vain kapea väylä, josta täytyy meloa läpi. Koskenlaskussa tarvitaan kypärää. Myös kelluntaliivit, varamela, hinausköydet ja pumppu tai äyskäri ovat tarpeen. Kun vesi on kylmää, märkäpuku tai kuivapuku on erittäin suositeltava varuste.
SUP-lauta sopii hyvin pienille järville. Sillä voi meloa myös jokia ja laskea koskia, mutta yleensä kannattaa irrottaa lautasta evä ennen koskenlaskua, jotta virta ei tartu evään.
Packraft-lautan avulla voi yhdistää melonnan, patikoinnin ja vaikkapa kalastuksen. Kannattaa kuitenkin huomata, että aivan kaikissa Hossan lammissa ei saa meloa. Oman veneen tai kanootin käyttö on kielletty Huosilammessa, Keihäslammessa ja Umpi-Valkeaisessa.
Juttua päivitetty 22.8.2023 kello 15.37: Poistettu faktalaatikosta jutun julkaisuaikaan ajankohtaiset sää- ja vesitilannetiedot.