Ei pitäisi voida ta­pah­tua

Oulun Sanginjoella ulkoilemassa ollut nainen säikähti maaliskuisella hiihtoretkellään.

– Kuului kiväärin laukaus, jonka jälkeen vingahtava ääni ikään kuin luoti olisi viuhunut ilmassa, hän kuvailee.

Alue on hänelle tuttua ja ampumaratojen ääniä kuuluu siellä useinkin, mutta tällaista ei ollut tapahtunut aiemmin. Sattumalta äänet tallentuivat myös videolle, jota nainen hiihtäessään kuvasi.

Hänelle ei selvinnyt, kuinka kaukaa luoti meni. Koska alueella kasvaa tiheää männikköä, luoti olisi todennäköisesti osunut puuhun, jos se olisi lentänyt niiden korkeudella. Nainen korostaa olevansa maallikko näissä asioissa mutta arvioi, että yksi ampumisen ääni saattoi kuulua muita lähempää.

Pohjoisen Poluilla kerrottiin 28. maaliskuuta ongelmista Hiukkavaaran ampumaradan takana, missä liikkujat eivät aina noudata ohjeita tai erota, missä menee kielletyn ja sallitun alueen raja.

Tämä tilanne sattui Sanginjoen ampumaradan takana, jossa kulkeminen on sallittua. Alueella liikkuvien mukaan se on suosittua ulkoilualuetta, jossa kulkee hiihtäjien lisäksi lumikenkäilijöitä, maastopyöräilijöitä, retkeilijöitä, koiranulkoiluttajia, marjastajia ja sienestäjiä.

Poliisi vahvistaa käyneensä paikalla, mutta tutkinnassa juttua ei ole. Poliisi ei vastaa kysymyksiin siitä, mitä sen tietojen mukaan Sanginjoen ampumaradan takana tapahtui ja johtiko tai johtaako tapahtunut johonkin toimenpiteisiin.

Tuoreita ohjeita

Sanginjoen ampumarataa ylläpitää Oulun Riistanhoitoyhdistys. Sen toiminnanohjaaja Jari Kauppi tietää tapauksen, kuten hänen toisena ratavastaavana kuuluukin, ja hän on selvittänyt sitä yhdessä poliisin kanssa.

Myös Kaupille on epäselvää, mitä tilanteessa on tapahtunut. Siitäkään ei hänen mukaansa ole varmuutta, onko luoti ammuttu radalta, ja jos on, miksi se on harhautunut väärään paikkaan.

– Olisiko ottanut kimmokkeen? Jos radalta ampuu vallin yli, luodin pitäisi mennä useampi kilometri, hän miettii vaihtoehtoja.

Rata on tarkoitettu Oulun Riistanhoitoyhdistyksen jäsenille. Heidän lisäkseen siellä käy metsästäjiä kohdistamassa aseitaan ja suorittamassa riistahallintolaissa määriteltyjä ampumakokeita.

Luvallisia aseita ovat haulikot ja metsästyskiväärit eli pienois-, lintu- ja hirvikiväärit. Käsiaseilla ja sarjatuliaseilla ampuminen on radalla kielletty.

Taustavallin yli ampuminen on tietenkin ehdottomasti kiellettyä. Tästä muistuttavat myös tuoreet ohjeet ampumapaikkojen seinillä.

Sanginjoen ampumaradalla ei ole talvihuoltoa, joten sitä käytetään enimmäkseen sulan maan aikaan. Siksi valvojatkin ovat paikalla pääsääntöisesti kesäisin, Kauppi kertoo.

Sanginjoen ampumaradan ympäristölupa päättyi vuodenvaihteessa. Sille on haettu jatkolupaa joulukuussa 2021 ja lupahakemusta on täydennetty huhtikuussa. Lupahakemus käsiteltäneen syksyllä, arvioi ympäristötarkastaja Karoliina Niskala Oulun seudun ympäristötoimesta. Toimintaa Sanginjoen ampumaradalla on mahdollista jatkaa lupahakemuksen käsittelyn ajan.

Radan 1980-luvun alussa saaman luvan mukaan se on ympäröitävä riittävän korkealla ja tiheällä aidalla. Aitaan tai sen välittömään läheisyyteen on asetettava varoitustaulut rata-alueen kaikille sivuille sopivien välimatkojen päähän.

Jari Kauppi kertoo, että kesän aikana pitääkin kunnostaa ampumaradan aita, asentaa tallentavat valvontakamerat ja tehostaa jätehuoltoa.

Ei säännöllistä valvontaa

Ampumaratalain mukaan ampumaradalla tarkoitetaan sisällä olevaa tilaa tai ulkona olevaa aluetta, joka on ampuma-aseella maaliin ampumista varten.

Ampumaradan perustaminen ja ylläpitäminen on luvanvaraista. Ampumarataluvan myöntää Poliisihallitus. Myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi.

Yhtenä luvan antamisen edellytyksenä on, että ampumaradan pitämisestä ei aiheudu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Poliisihallitus pyytää lausunnon hakemuksen kohteena olevan radan sijaintipaikan poliisilaitokselta.

Ampumaradalla tulee olla järjestyssääntö, jossa on oltava muun muassa määräykset rata-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä oleskelevien turvallisuuden varmistamisesta.

Poliisihallinnon luvassa määritellään yksityiskohtaisesti ampumapaikat, ampumasuunnat, vaara-alueet, tarvittavat suojaukset, kuten tausta-, ohi- ja yliampumissuojaukset, sekä sallitut aseet, kaliiperit ja luodit.

Asehallintopäällikkö Mika Lehtonen Poliisihallituksesta kertoo, että laista ei tule säännönmukaista valvontavelvollisuutta, mitä tulee tavallisiin ampumaratoihin. Siten esimerkiksi määräaikaistarkastusjärjestelmää ei ole olemassa.

– Ratavastaavan tehtävä on valvoa, että rata on turvallinen. Hänellä on oikeus ja velvollisuus keskeyttää toiminta radalla, jos siitä aiheutuu vaaraa sekä ilmoittaa siitä ampumaradan ylläpitäjälle ja Poliisihallitukselle, Lehtonen sanoo.

Paikallisten poliisilaitosten harkinnassa on, miten ne valvovat toimintaa omilla alueillaan.

Jos tilanne radan ympäristössä on muuttunut niin, ettei ampuminen ole enää turvallista, siihen pitää puuttua.

Tarvittaessa poliisi keskeyttää toiminnan siihen asti, että olosuhteet on korjattu turvallisiksi. Mahdollisen päätöksen radan sulkemisesta tekee Poliisihallitus perumalla myöntämänsä luvan.

Ylläpitäjä vastaa

Vastuu ampumaradan turvallisuudesta on radan ylläpitäjällä, sanoo myös Oulun poliisilaitoksen lupasektorin johtaja, ylikomisario Antero Aulakoski.

Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että radalla pitää olla järjestyssäännöt ja niiden noudattamista on velvollisuus valvoa. Poliisi puuttuu ja valvoo vain, jos tulee ilmoituksia tai ongelmia.

Sanginjoen tapaus vaikuttaa harvinaiselta, sillä poliisin käytössä olevista rekistereistä Aulakoski ei löydä tehtävä- tai rikosilmoituksia ampumaratojen turvallisuuspuutteisiin liittyen. Hän kertoo, että joskus poliisille tulee ilmoituksia ammuntaharjoittelusta ampumaratojen ulkopuolella. Se voidaan kokea häiritseväksi, vaikka ampuminen omalla maalla on lähtökohtaisesti sallittua.

Rataa käyttöön otettaessa tutkitaan esimerkiksi se, että suojavallit ovat riittävän korkeat myös harhalaukausten varalta.

Aulakosken mukaan kyseisestä vaaratilanteesta ei ole tullut tietoa lupapuolelle.

– Tästä pitää käydä keskustelua poliisilaitoksen sisällä ja miettiä valvontatarkastuksia alueen radoille, ovatko ne ajantasaisia. Poliisi on turvallisuusviranomainen ja olen aina huolissani, jos turvallisuuspuutteita on.

Tarkastelu harvinaista

Ampumaratojen ympäristölupahakemuksista päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joten Oulun alueella päätöksenteko kuuluu Oulun seudun ympäristötoimi -liikelaitoksen johtokunnalle.

Ympäristöluvissa tarkastellaan toiminnan vaikutuksia ympäristöön ja arvioidaan sitä, täyttääkö toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain vaatimukset.

Ympäristöluvissa ei oteta kantaa turvallisuusasioihin, mutta Oulun seudun ampumaratojen luvissa on tapauskohtaisesti, muun muassa sijainnista riippuen, voitu velvoittaa aitaamaan ampumarata-alue ja varoittamaan radasta maastoon asennettavin kyltein.

– Ympäristönsuojelulain puitteissa on mahdollista tarkastella jo myönnetyn ympäristöluvan edellytyksiä, jos toiminnan ulkopuoliset olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet. Tällainen tarkastelu on kuitenkin hyvin harvinaista, Karoliina Niskala ympäristötoimesta sanoo.

Kasvava kaupunki vaatii tilansa

Muuttuvat olosuhteet pitäisi lähtökohtaisesti huomioida maankäytön suunnittelussa.

Kaupunki kasvaa ja laajenee, ja kaavoituksen tehtäväkenttään kuuluu erilaisten toimintojen yhteensovittaminen sekä turvallisesta ympäristöstä huolehtiminen, sanoo Oulun kaupungin asemakaavapäällikkö Kari Nykänen.

Kaavamerkinnöin ei voi vaikuttaa siihen, missä ihmiset liikkuvat. Tällöin vaara-alueet ja niiden varmistaminen jäävät toiminnan järjestäjän vastuulle, tai sitten niihin on otettu kantaa luvissa.

– Osa vastuusta on tietenkin myös ympäristön käyttäjällä. Kaupungin merkitsemät kadut ja reitit on lähtökohtaisesti sijoitettu siten, että ne huomioivat varoalueita uusissa kaavoissa, Nykänen sanoo.

Hän kertoo, että puolustusvoimien ja muiden toimijoiden kanssa käydään tarvittaessa keskusteluja toimintojen yhteensovittamisesta.

– Yhdyskuntarakenteen laajentuessa aloitamme keskustelun hyvissä ajoin, jotta tiedämme, miten edetä ja mitä vaihtoehtoja on olemassa.

Yksi vaihtoehto on, että joku toiminta muuttaa uuteen paikkaan ja toinen on se, että yhdyskuntarakenteen painopisteitä suunnataan toisin. Kaavoituksen osalta yksittäisistä ampumaradoista ei Nykäsen mukaan ole toistaiseksi käyty keskusteluja.

Kaavoituksella yleisesti vain varataan alueita erilaisille toiminnoille. Sekä toiminnan luonne että erilaiset ehdot, kuten melun raja-arvot, voivat ajan kuluessa kuitenkin muuttua. Silloin myös aluevarauksen sijainnin tai laajuuden merkitys voi muuttua.

Samalle suunnalle on luonnosteltu uusiakin asuinalueita, kuten Mustikka-, Puolukka ja Kanervakangas. Tällä hetkellä niistä ei ole vielä kaavoituspäätöksiä.