Liikkumattomuus pakottaa jäsenissä, ulos tekee mieli. Kun helle rajoittaa rehkimistä, voi ottaa kaiken ilon irti vesiliikunnasta.
Kävimme uimarannalla Linda Laihorinteen kanssa kokeilemassa, miten aikuinen saa tehtyä tehokkaan vesitreenin. Uiminen on tietenkin ilmeisin vesiliikuntamuoto, mutta nyt esittelemme kuusi muuta vaihtoehtoa.
Vielä kymmenisen vuotta sitten Laihorinne kauhoi uimarina huipputasolla ja metsästi mitaleita kansainvälisistäkin altaista. Nyt hän työskentelee fysioterapeuttina sekä ohjaa ja valmentaa muita vesiliikunnan ihanuuksiin.
1. Vesijumppaa matalassa tai syvässä
Jokainen osaa vesijumpata!
Hypi, juokse, askella, nyrkkeile, potkaise, kierrä, pyörittele, saksaa, nosta ja painalla, koukista ja ojenna, vedä ja työnnä... Mielikuvitus tuottaa kyllä vaikka sata erilaista versiota haara–perus-hypystä.
Liikkeisiin ja niiden tehoon saat vaihtelua muuntelemalla työskentelevän kehonosan pinta-alaa, liikkeen nopeutta ja suuntaa, vipuvarren mittaa sekä liikeratojen laajuutta.
Jos haluat toimia pohjakosketuksella, veden kainalosyvyys on sopivin. Jos se tuntuu liian jännittävältä, voit pysyä matalammassa ja kyykätä sen verran, että toiminta veden alla onnistuu.
Vesi on vesijumpan tärkein väline. Veden vastus on se, joka tekee liikkumisesta tehokasta. Mitä nopeampi on liike, sitä kovempi on vastus. Mitä isompi on vettä vastaan työskentelevän kehonosan pinta-ala, sitä kovempi on vastus.
Lisää vastusta saa erilaisilla välineillä. Niidenkään ei aina tarvitse olla monimutkaisia. Kokeile vaikka frisbeen tai ämpärinkannen liikuttelua eri tavoin.
Veden noste helpottaa ylös suuntautuvia liikkeitä ja päinvastoin. Tehoa saat siis lisää painottamalla alaspäin suuntautuvia liikkeitä.
Jos taidot riittävät, voit jumpata myös syvässä vedessä ilman pohjakosketusta. Apuna voit käyttää esimerkiksi vesijuoksuvyötä, jalkateriin laitettavia kellukkeita tai kelluttavaa vesilelua.
2. Kävele, hölkkää, juokse
Tätä voit tehdä rannalla tai nilkkasyvyisessä vedessä, pohjakosketuksella tai kokonaan veden varassa.
Apuna syvässä voi käyttää samoja välineitä kuin jumpassakin, mutta pitää tietenkin muistaa, että ne eivät korvaa riittävää uimataitoa. Syvään voi mennä vain, jos siellä pärjää hyvin ilman mitään apuvälinettä.
Juostakin pystyy monin eri tavoin: Isoin tai pienin askelin, pyrähdellen, loikkien, polvia nostaen tai pakaroihin potkien, hitaasti tai nopeasti. Käsillä voi auttaa tai olla auttamatta. Vastusta voi lisätä käsillä tai apuvälineillä. Nautiskele rauhassa tai ponnistele veden vastusta vastaan.
3. Sukeltele
Kirkkaassa vedessä voit tutkia pinnan alaista jännittävää maisemaa ja joskus jopa siellä liikkuvia eläimiä.
Jos näkymä tai kasvojen veteen pistäminen pelottaa, voit lähteä siedättämään itseäsi ensin mahdollisimman helpolla tavalla, kurkkimalla pinnan alle ihan matalassa ja tutussa paikassa.
Kun puhallat ilmaa ulos myös nenän kautta, sinne ei pääse vettä.
4. Vesileikit sopivat kaikille
Tähän saat taatusti seuraa, jos rannalla on tuttuja lapsia!
Hippa- ja muilla juoksuleikeillä nostat sykettä tehokkaasti. Intervallitreeni tulee hauskanpidon sivutuotteena.
Jos tuntuu, ettei muistilokeroista nouse esiin yhden yhtä vesileikkiä, niin kysy lapsilta, tai mieti, mitä kaikkea on tullut leikittyä kuivalla maalla. Hippaleikistäkin on monta erilaista versiota.
Isommalla porukalla onnistuu esimerkiksi maa, meri, ilma -leikki tai kuka pelkää vesikirppua -leikki.
5. Harjoittele vesipelastusta
Tämä on paitsi hyödyllistä, myös tehokasta ja hauskaa.
Pelastusuinnissa pelastajan pää pysyy pinnan yläpuolella katse eteenpäin. Ota katseelle kiintopiste, joka tositilanteessa olisi pelastettavasi ja kokeile, kuinka pitkään jaksat uida näin.
Jos tämä onnistuu rintauinnilla, harjoittele nopeampaa vapaauintia pää samassa asennossa.
Oikeissa pelastustilanteissa mukaan pitää ehdottomasti ottaa kelluttava esine. Kokeile uida tällaisen välineen kanssa. Uimarannan pelastusrengasta ei sovi ottaa, mutta mieti, mikä muu väline toimisi.
Tositilanteessa pelastajan ei tule mennä liian lähelle hengenhädässä ja paniikissa olevaa pelastettavaansa. Harjoittele tätä: tarjoa kelluva esine pelastettavaa esittävälle kaverillesi ja hinaa hänet rantaan.
Mikä tahansa tapa edetä on hyvä tapa. Virallinen tapa on kylkiuinti, jossa pelastajan toinen käsi on edessä ja tekee uintivetoja. Toisella kädellä hän pitää kiinni kellukkeesta, jossa uupunutta uimaria esittävä kaveri roikkuu. Jaloilla tehdään saksipotkua tai rintauinnin potkua.
6. Köllöttele ja rentoudu
Sen, minkä häviää veden lämpötilassa, voittaa tunnelmassa ja taivaansinessä.
Harvoin luonnonvesissä pääsee ihanteelliseen, yli 30 asteen rentoutusharjoituslämpötilaan, joten rentoutushetki jää sen mittaiseksi, ettei ala palella.
Apuna voi käyttää jotain kelluttavaa, ja se pitää varmistaa, ettei ajelehdi turvattomille vesille.
Jos rentoutuu kaverin kanssa, voi toinen kuljetella ja heijailla toista rauhallisin liikkein.
Muista juoda myös vesiliikunnan jälkeen. Vedessä hikoilee huomaamattaan ja nestettä haihtuu kehosta.
