Virallisten mittausten mukaan jää on pääosin paksua Perämeren pohjoisosissa sekä sisävesissä. Jäihin putoamisen riskiaika on kuitenkin jo ovella, ja vaihtelevat kelit ovat voineet vaikuttaa jään kestävyyteen tänä talvena.
Hydrologi Maria Kämäri Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) kertoo, että jään kantavuudessa voi esiintyä suuria vaihteluita. Pohjois-Pohjanmaalla sisävesien jään paksuus vaihtelee 35 ja 80 senttimetrin välillä. Jääpeite on mittauspaikoilla tänä vuonna pääasiassa keskimääräisen tuntumassa. Syke seuraa jään paksuutta kolmesti kuussa, viimeisin mittaus on tehty 29. helmikuuta.
Kovaa ja kantavaa teräsjäätä on kyllä talven aikana muodostunut, mutta toisaalta lämpimät kelit ovat voineet aiheuttaa puikkoontumista, eli jäähän muodostuu onkaloita ja siitä tulee heikkoa. Silloin jään paksuus ei välttämättä kerro sen kantavuudesta, vaan paksukin jää voi pettää.
Esimerkiksi Taivalkoskella Tyräjärvellä 66 senttimetrin paksuisesta jäästä 49 senttiä oli viimeisimmässä mittauksessa teräsjäätä.
Ympäristökeskuksen mukaan jään kantavuudesta kannattaa varmistua omalla reitillä. Jää kantaa turvallisesti yhden henkilön, kun siinä on vähintään 5–10 senttimetriä teräsjäätä.
Sesonkiaika vasta edessä
Heikot jäät eivät ole vielä näkyneet pelastuslaitoksen tehtävissä tänä keväänä. Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas huomauttaa, että jäihin putoamisen sesonkiaika alkaa yleensä vasta maaliskuun lopussa.
Päivystävä palopäällikkö Petri Tuomi painottaa, että jäille mentäessä hyvä paikallistuntemus on tärkeää.
– Virtauspaikoissa, kuten salmissa ja suistoissa voi olla yllättävän heikkoja kohtia. Jää voi olla myös kerroksittaista, mikä tekee siitä hauraampaa.
Tuomi mainitsee Oulun seudulta esimerkiksi Pateniemen edustan riskipaikkana heikoille kohdille.
– Oulujoellahan pilkkijät kulkevat vielä todella myöhäänkin keväällä, mikä voi olla joskus aika hirvittävää ja sisältää riskejä.
Pelastuslaitos ei tilastoi heikoista jäistä johtuvia tehtäviä suoraan. Tehtävämääriä voi kuitenkin arvioida tarkastelemalla ihmisen pelastustehtäviä, joissa syynä on vesipelastustehtävä.
Honkakunnaksen toimittaman aineiston perusteella on selvää, että ihmisiä pelastetaan vesistä selkeästi eniten kesällä. Touko- ja lokakuun välisenä aikana sattuu noin 72 prosenttia koko vuoden vesipelastustehtävistä.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana kesäkuukausien ulkopuolella, eli lokakuun ja toukokuun välisenä ajanjaksona on Pohjois-Pohjanmaalla sattunut keskimäärin 17 vesipelastustehtävää. Näistä lähes puolet, eli keskimäärin kahdeksan on sattunut Oulussa.
Kevätkuukausissa eli tammi–toukokuun aikana tilastossa erottuvat huhti- ja toukokuu, jolloin tehtäviä on ollut keskimäärin kolme kertaa enemmän kuin tammi- ja helmikuussa.
Tehtävät painottuvat niihin paikkoihin, jossa ihmiset asuvat tiheimmin ja joissa on runsaasti sisävesiä. Pohjois-Pohjanmaalla esimerkiksi Vaalassa on runsaasti erityisesti kesäajan pelastustehtäviä. Talvitehtäviä esiintyy paljon Oulun edustan merialueella sekä jokisuistossa.
Jää voi heikentyä päivän aikana
Ilmatieteenlaitoksen jääasiantuntija Elisa Lindgren kertoo, että Oulun edustalla merijää on nyt noin 40–65 senttimetriä paksua.
– Kyllä vielä uskaltaa jäille mennä, mutta varovaisuutta kannattaa aina noudattaa. Naskalit mukaan ja mielellään myös kaveri.
Myös merijään paksuus on tänä vuonna ollut talvien keskiarvon tuntumassa. Poikkeuksellista vuodessa on se, että jää muodostui hiukan aikaisemmin kuin yleensä, sillä marraskuu oli kylmä.
Saapuva kevät voi vaikuttaa jäiden kantavuuteen kuitenkin nopeastikin, Lindgren huomauttaa. Hän peräänkuuluttaa havaintojen seuraamista ja paikallistuntemuksen merkitystä.
– Jos yöllä on pakkasta, jää voi olla aamulla hyvin kantava. Kuitenkin jos lämpötila päivällä nousee, ja erityisesti jos aurinko paistaa, tilanne voi muuttua iltapäivään mennessä.