Metallinpaljastinharrastaja löysi Kemistä harvinaisen rautakautisen kullatun reliefisoljen.
Solki on Museoviraston amanuenssin Sami Ranisen mukaan erittäin merkittävä löytö, ehkä jopa kuluvan vuoden merkittävin koko Suomessa.
Soljen etupuoli on kullattua pronssia ja tausta on mahdollisesti ollut hopeoitu. Soljen pituus on 6,5 senttiä ja se on koristeltu kauttaaltaan eläinornamenttisin kuvioin.
Reliefisoljen löysi keminmaalainen Merja Talvensaari. Hän on ollut metallinpaljastinharrastaja 15 vuotta.
– Solki oli sellainen löytö, joka kruunasi koko harrastuksen. Olen ihmetellyt tapahtunutta paljon.
Talvensaaren mukaan löytöpaikka on yleinen metallinpaljastusta harrastavien keskuudessa. Löytäessään esineen polulta, hän ajatteli ensimmäisenä sen olevan jotain ihan muuta. Hetken jälkeen hän huomasi kyseessä olevan kuitenkin oikea löytö.
Talvensaari vei soljen suoraan Tornionlaakson museoon. Hän ei ole pitkästä harrastustaustasta huolimatta löytänyt aikaisemmin vastaavaa.
– Nykyajan sormuksia, koruja ja kolikoita löytyy paljon. En olisi uskonut, että tällainenkin esine voi löytyä.
Metallinpaljastuksessa häntä vetää puoleensa kiinnostus historiaa kohtaan sekä ulkoilu luonnossa. Hän harrastaa metallinpaljastusta yhdessä miehensä kanssa.
– Kisailemme usein, kumpi saa paremman löydön. Häviäjä joutuu tekemään jotakin kotitöitä.
Ei aikaisemmin samanlaista löytöä
Näyttäviä reliefisolkia ovat tutkimustiedon mukaan käyttäneet naiset. Niillä on kiinnitetty vaatteita rinnalla, missä ne ovat olleet esillä muille ja kertoneet käyttäjänsä asemasta ja vauraudesta. Soljet ovat olleet tärkeitä esineitä, jotka saattoivat olla käytössä pitkään siirtyen sukupolvelta toiselle.
– Suomesta ei ole aiemmin löytynyt täsmälleen samanlaista solkea. Solki ajoittuu kansainvaellusajan jälkipuolelle noin vuosiin 475–550, Raninen sanoo Tornionlaakson museon tiedotteessa.
Esinetyypin vastineita löytyy Ruotsista ja Norjasta. Suomesta ainoa vastaavanlaisella koristelutyylillä valmistettu reliefisolki on löydetty Rovaniemeltä.
Pohjois-Ruotsista vastaavanlaisia reliefisolkia ei ole löydetty, vaan lähimmät ovat Keski-Ruotsin alueelta Hälsinglandista. Myös Norjassa vastaavanlaisia solkia on löydetty pääasiassa Etelä-Norjasta.
– Löytö avaa aivan uusia näköaloja Lapin ja Tornionlaakson rautakauteen, sanoo Raninen.
Esineen valmistusaikana eri kansat liikkuivat Euroopan alueella rakentaen keskinäisiä kauppayhteyksiään. Reliefisolkien kehittyminen liitetään tutkimuksen mukaan erityisesti Englannin ja Norjan alueiden asukkaiden väliseen kanssakäymiseen. Ihmisten mukana liikkuivat myös esineet.
Esineen löytöpaikka yhtä tärkeä kuin esine
Talvensaari löysi esineen Kemistä alueelta, jolta tunnetaan ennestään rautakautisia hautauksia. Löytöpaikka on nyt lain suojaama muinaisjäännös ja sinne tehdään arkeologisia jatkotutkimuksia, jotta paikan käyttötarkoitukset ja laajuus saadaan tarkemmin selville.
Ilman soljen löytymistä kohdetta ei välttämättä olisi löydetty. Uusien esinelöytöjen ja kohteiden tutkimisen kautta kuva Pohjois-Suomen menneisyydestä tarkentuu.
– Tällaisia löytöjä ei tule todellakaan usein vastaan! Haluamme erityisesti kiittää Merja Talvensaarta vastuullisesta toiminnasta metallinpaljastimen kanssa, sanoo museon arkeologi Annemari Tranberg.
Solki on esillä Tornionlaakson museossa 2.–27. heinäkuuta. Tämän jälkeen solki toimitetaan Museovirastoon konservoitavaksi ja tutkittavaksi.
Tornionlaakson museo muistuttaa, että jos metallinpaljastimen avulla löytää vanhalta vaikuttavan esineen, tulee kaivaminen lopettaa heti. Esineen löytöpaikka on yhtä tärkeä kuin esine itse, sillä maa esineen ympärillä sisältää usein arkeologista tietoa, joka tuhoutuu kaivettaessa.
– Ota sen jälkeen yhteyttä paikallisen aluevastuumuseosi arkeologiin, jotta kohde voidaan tarkistaa ja lisätä muinaisjäännösten tietokantaan. Tunnetuilla muinaisjäännösalueilla ja niiden välittömässä ympäristössä metallinpaljastimen käyttö on laitonta, kerrotaan tiedotteessa.
Tunnetut muinaisjäännökset voi tarkistaa netistä kyppi.fi -palvelusta.