Hailuodossa, esimerkiksi Sunikarintien varrella kasvaa hauskoja mäntyjä: niissä on paksuja oksia alas asti ja latvukset kiemurtelevat suuntaan, jos toiseen.
Miksi puut ovat tällaisia?
Oulun yliopiston kasvimuseon museomestari Ari-Pekka Huhta esittää vastaukseksi valistuneen arvauksen.
Hänen silmiinsä näyttää siltä, että nuoremman mäntypuuston seassa on jokunen iäkkäämpi mänty, jolla on ollut hyvin haarainen alkutaival. Haaraisuus taas on tyypillistä avoimilla paikoilla kasvaville männyille.
– Puuston tihetessä alimmat, vahvatkin oksat ovat valon puutteessa käyneet tarpeettomiksi, kuihtuneet ja katkenneet pois. Nuoremmilla, paikalle myöhemmin kasvaneilla männyillä ei kyseistä haarautumistarvetta ole ollut, vaan kasvu on alusta asti ollut voimakasta pituuskasvua kohti valoa, Huhta selventää eroja.
Tutkimusprofessori Pasi Rautio Luonnonvarakeskuksesta on samoilla linjoilla.
Paksusta rungosta hän päättelee, että känkkyräiset puut ovat muita vanhempia. Ne ovat siis olleet kasvamassa jo silloin, kun ympäristön puut ovat olleet taimia. Kun muita puita ei ole ollut ympärillä varjostamassa, mänty on tehnyt paljon oksia.
Kilpailu vallasta on johtanut moneen latvaan
Lisäksi oikein känkkyräiseltä näyttävä mänty on vaihtanut latvaa ehkä useammankin kerran. Näin käy silloin, kun vallitseva latvakasvain on paljon muiden taimien yläpuolella ollessaan joutunut esimerkiksi hirven suuhun tai lumen katkaisemaksi, jolloin joku alempi haara on ottanut sen paikan.
Mahdollisesti valta-asemasta on kilpaillut parikin alempaa oksaa.
Tällaisessa latvanvaihdossa vallitsevan latvan aseman voi ottaa myös kaksi tasavahvaa haaraa, jolloin yläosasta tulee kaksihaarainen. Jokaisessa latvanvaihdossa syntyy uusi enemmän tai vähemmän suuri känkkyrä.
Kilpailua uuden latvan paikasta saattaa tapahtua monta kertaa. Jokainen näistä latvakasvaimen paikasta kilpailevista haaroista voi tehdä omia oksiaan, jotka nekin voivat katkeilla. Sitten ne taas muodostavat omia känkkyröitään.
Raution mielestä on hyvä, että erikoiset puut on jätetty pystyyn.
– Elävöittää metsämaisemaa, hän toteaa.
Huhtan mukaan moinen ei ole aivan tavallista. Tavallisempaa on tasalaatuisuus ja tasakasvuisuus.
– Talousmetsissä ei mäntykään elä, sattuneesta syystä, 70–80 vuotta kauemmin, jolloin kuvan kaltaisia tapauksia ei juuri pääse kehittymään, Huhta sanoo.