Majavan voi nähdä, kun on aikaisin liikkeellä. Näin neuvoi luontokuvaaja Esa Väänänen Pohjoisen Polkujen jutussa kolme vuotta sitten tarkkailemaan Oulun Kaijonlahden uutta nähtävyyttä.
Lahdelle vuonna 2023 saapunut ja Eetvartiksi ristitty majava taisi viehättyä uusista maisemista. Ainakin se jäi alueelle. Väänänen on tarkkaillut ja kuvannut eläimen puuhia koko ajan.
– Olen seurannut sen, mitä sitä pääsee näkemään, Väänänen tarkentaa.
Edelleen nimittäin pätee tuo muutaman vuoden takainen vinkki ajankohdasta: on oltava liikkeellä aikaisin aamusta tai myöhään illalla.
– Eetvartti on yöeläjä. Silloin kun se tuli lahdelle, se liikkui enemmän päivälläkin. Pesänteko vaati enemmän aikaa, jolloin päiväsaikaan lienee ollut pakkokin puuhastella, hän muistelee.
Heinäkuussa Väänänen kertoo nähneensä majavan aivan kuun alussa, silloinkin keskellä yötä, ja seuraavan kerran vasta kolmen viikon päästä tästä aamuvarhaisella. Keväällä Eetvartti oli Väänäsen mukaan lähes jokapäiväinen tuttavuus.
– Kun jäät alkoivat sulaa, sen näki säännöllisesti. Keskitalven pakkasten aikaan Eetvartti oli joutunut käymään pesän ulkopuolella syömässä, silloin kuvasin sen jäljet.
Tavallisesti Eetvartin näkee uimassa, mutta aika paljon kuvia Väänänen on saanut myös rannalla tai jään reunalla ulpukan juurta syövästä majavasta.
Majava varoittaa vaarasta läimäyttämällä vettä suurella hännällään ja tämän paukauksen Väänänen on kuullut monta kertaa.
Eetvartti on tullut tutuksi muillekin alueen asukkaille. Väänänen julkaisee kuviaan Kuivasjärven seudun Facebook-ryhmässä, missä majavakuvat saavat satoja tykkäyksiä ja kymmeniä kommentteja.
Moni muukin haluaisi nähdä Eetvartin ja heitä Väänänen neuvoo olemaan liikkeellä hämärän aikaan. Silloinkin majava saattaa näyttäytyä vain hetken ajan.
Keskikesällä iltahämärä koittaa Oulun leveysasteella aika myöhään, mutta nyt päivien jo lyhetessä Väänänen vinkkaa otollisimman ajankohdan siirtyvän ilta illalta aikaisemmaksi.
Majava ei ole suinkaan ainoa eläin, mitä Väänänen Kaijonlahdella ja viereisellä Kuivasjärvellä seuraa. Kaijonlahden pohjoisrannalla jo useana vuonna pesineen joutsenparin vaiheita kuvaaja on tarkkaillut koko kevään ja kesän.
– Sain kuvattua joutsenten parittelun, poikasten ensiuinnin ja sen, kun poikue parin kolmen päivän ikäisenä käveli tuosta kivisillan yli Kuivasjärven puolelle, Väänänen listaa kuluvan pesimäkauden kuvasatoa.
Aivan Kaijonlahden etelärannalla kulkee paljon käytetty kävely- ja pyöräreitti ja joutsenet ovatkin jo tottuneet ihmisiin.
– Ne ovat kesyjä, mutta pitävät kuitenkin huolen, ettei pääse ihan käsipäivää sanomaan, Väänänen kuvaa.
Viime keväänä Kaijonlahdella yritti pesiä monen vuoden tauon jälkeen silkkiuikku, mutta pesä tuhoutui vedenpinnan käytyä korkealla ja hukuttaessa munat.
Haapana sen sijaan on saanut poikasensa kasvatettua jo isoiksi. Kesyt sorsat ruokailevat usein puistonurmikolla lahtea kiertävän polun vieressä.
– Jos kävelee rauhallisesti, niin niiden ohi saa mennä aivan vierestä, Väänänen kertoo.
Luonnossa Väänänen kertoo haluavansa kuvata tapahtumia, ja niitä Kaijonlahti on tarjonnut paljon.
Kuvausreissuille on osunut esimerkiksi leikkiviä saukkoja, reviiriään kiivaasti puolustavia nokikanoja ja rannan järviruokolaikkuun pesänsä rakentanut ruokokerttunen.
– Tässä oppii tuntemaan lähiluontoa kokonaisuutena, Väänänen summaa.
Hän on pyytänyt alueen hoidosta vastaavia säästämään osan rannan kasvillisuudesta linnuille ja muille eläimille. Ruokokerttusen pesintäkin onnistui juuri tällaisessa niittämättä jätetyssä rannan osassa.
Myös talveksi olisi Väänäsen mukaan hyvä jättää rantaan kasveja, joiden siemeniä muun muassa tiklit syövät.
Paljon luonnossa havaitsemaansa Väänänen kertoo olevan vielä kuvaamatta.
Nyt heinäkuun lopulla hän seuraa lahdelle kerääntyneitä haarapääskyjä ja toiveissa on saada ikuistettua hetki, kun aikuinen pääsky ruokkii ilmassa poikasta. Se kestää alle sekunnin.
– Haasteita riittää, hän toteaa.
Kuvien onnistumisessa mukana on myös tuuria, mutta eläinten elintapoihin ja käyttäytymiseen perehtyminen parantaa onnistumisen mahdollisuuksia.
– Kun oppii tuntemaan luontoa, niin tuuria voi auttaa, Väänänen kertoo.
