Lähteminen on vaikeinta, mutta koskaan ei ole harmittanut, että retkelle on lopulta menty. Näin kommentoi yöttömän yön retkiä kuusamolainen eräopas Mikko Santasalo, joka vaeltaa paljon kesäisin.
– Kaikista tärkein vinkki on mielestäni se, että lähtee vaan. Kannustan kaikkia liikkumaan luonnossa, retkeily ja ulkoilu ei ole kilpailua, jokainen voi nauttia luonnossa liikkumisesta, Santasalo toteaa.
Mitä yöttömän yön retkillä tulisi erityisesti huomioida? Santasalo antaa muutaman vinkin.
– Luonnollisesti mukana pitää olla vesipullo ja purtavaa. On tärkeää pitää mukana myös erilaisia vaatteita, koska yöllä lämpötila voi laskea nopeastikin. Siksi vaihtovaatteet on hyvä olla matkassa, Santasalo summaa.
Yöttömän yön retkelle kannattaa Santasalon mukaan varata ainakin muutama tunti.
– Toki retken pituus riippuu lopulta siitä, onko esimerkiksi seuraavana aamuna töitä.
Santasalo tuo esille, että Koillismaalla paras luontokohde ympäri vuoden on hänen mielestään Konttainen.
– Se on lähellä ja lenkki on suhteellisen lyhyt. Yöttömän yön retkillä pidän myös Valtavaarasta. Itselläni on kuitenkin aina uusi kohde hakusessa, tykkään käydä paikoissa, jotka eivät ole entuudestaan tuttuja.
Santasalo kertoo myös ottavansa retkillä paljon valokuvia.
– Vinkkinä valokuvaukseen antaisin sen, että kannattaa ottaa sellaisia kuvia, jotka näyttävät silmälle hyvälle. Yöaikaan samat maisemat voivat näyttää hyvinkin erilaiselta valon muuttuessa, ja se onkin yöttömän yön retkeilyssä parasta.
Yöttömän yön retkissä yksin liikkuessa on Santasalon mukaan myös tietty jännitysfaktori.
– Väsyneenä tulee helpommin pohdittua, että kohtaako maastossa esimerkiksi jonkun eläimen, vaikka en varsinaisesti pelkääkään.
Väsymys onkin Santasalon mukaan suurin haaste yöttömän yön retkillä.
– Liikkeellä ollessa väsymys ei niinkään tunnu, mutta jos pysähtyy, väsymys voi alkaa painaa. Toki sen lopulta huomaa, jos on ollut liikkeellä aamuviiteen asti.
– Keskikesällä myös ötökät ovat haaste.
Parhaimmaksi muistoksi yöttömän yön retkiltä Santasalo nimeää pari kesää sitten käydyn Konttaisen reissun.
– Olin liikenteessä kahden aikaan aamuyöstä, vuoden pisimpinä päivinä. Usvaa oli kallion reunoilla ja elämää tuntui olevan kaikkialla. Linnut lauloivat ja kokonaisuus oli upea.
– Alkukesä onkin parasta aikaa yöttömän yön retkille, koska silloin luonnossa on paljon elämää. Jo keväällä on sellainen odottava tunnelma, että kohta pääsee yöttömän yön retkille, Santasalo kiteyttää.
Myös kodin läheltä voi löytää hyviä kohteita yöttömän yön retkille. Välttämättä ei siis tarvitse lähteä kauas.
– Kaikista tärkeintä on lähteä avoimin mielin retkeilemään, Santasalo sanoo.
Tulevaisuudessa Santasalo haluaisi kokea yöttömän yön retkellä Pienen Karhunkierroksen.
– Se olisi hieno kokea keskiyön valossa.
Koillismaan esteettömät ja helpot luontokohteet
Esteettömät reitit
Oulangan kansallispuistossa on kaksi esteetöntä reittiä.
Toinen näistä reiteistä on Könkään kuohu, joka vie Kiutakönkäälle. Reitin pituus on 100 metriä per suunta, ja kulkuaika on noin 15 minuuttia. Lähtöpaikkana on Könkään kuohun pysäköintialue, Liikasenvaarantieltä alkavan metsäautotien päässä. Pysäköintialueelle vievällä metsäautotiellä ei ole talvikunnossapitoa.
Toinen Oulangan kansallispuistossa sijaitsevista esteettömistä reiteistä on Napapiirin nopia, joka vie Rytinivalle. Reitti on 500 metriä suuntaansa, ja kulkuaika on puolesta tunnista tuntiin. Lähtöpisteenä on Karhunkierroksen lähtöpisteen pysäköintialue Hautajärvellä. Reitti on kuljettavissa sulan maan aikaan.
Helpot reitit
Helpot reitit eivät ole esteettömiä.
Kiutakönkään polku, joka lähtee Oulangan luontokeskukselta, on vaativuusasteeltaan helppo. Reitti on kilometrin suuntaansa.
Viiden kilometrin mittainen Rytikönkään reissu luokitellaan helpoksi. Kulkuaika on kaksi tuntia. Lähtöpisteenä on Oulangan leirintäalueen pysäköintipaikka. Leirintäalueen ollessa suljettuna alkukeväästä ja loppusyksystä kulku Oulangan luontokeskukselta, jolloin reitin pituus on seitsemän kilometriä.
Pienen Karhunkierroksen väliä Jyrävä-Myllykoski-Juuma suositellaan kaikille, koska osuus on helppo kulkea. Polku on tosin osin kulunut ja kivikkoinen. Reitillä on 1,5 kilometrin pituinen osuus lähtöpisteestä Myllykoskelle, joka kuljetaan sekä meno- että tulomatkalla.
Posiolla Riisitunturin Riisin rääpäsy, noin 4 kilometrin mittainen ympyräreitti on vaikeusasteeltaan vaihtelevasti helposta keskivaativaan.
Taivalkoskella neljän ja puolen kilometrin mittainen Luontopolku Puuska -rengasreitti on vaativuudeltaan helposta keskivaativaan. Lähtöpisteenä Kylmäluoman leirintäalue.
Myös kymmenen kilometrin mittainen Paulan puhuri rengasreitti lähtee Kylmäluoman leirintäalueelta. Koko reitti on tasaista, helppokulkuista kangasmaastoa.