Erän­kä­vi­jöi­den te­ki­jöi­den uusi sarja kertoo poh­joi­sen vähälle huo­miol­le jää­nees­tä so­ta­näyt­tä­mös­tä – Vaietut ark­ti­set sodat nostaa esille synkkää his­to­riaa Suomen ja Norjan lisäksi Ruot­sis­ta

Torniossa asuva Kulju on sarjan toinen johtava asiantuntija ruotsalaisen arvostetun sotahistorioitsijan Lars Gyllenhaalin rinnalla.

– Dokumenttisarja avaa mielenkiintoisella tavalla nykytekniikkaa käyttäen uusia polkuja ja näkökulmia arktisella alueella käytyihin sotiin.

Kun NTRNZ median tuottaja Teemu Hostikka ja Kulju ideoivat dokumenttia, oli selvää, ettei arktisista sodista voi tehdä dokumenttia ilman Norjaa ja Ruotsia.

Kulju, Gyllenhaal ja Hostikka tapasivat ensimmäisen kerran yhdessä 29. syyskuuta 2017 Torniossa.

Jo silloin, lähes viisi vuotta sitten, dokumenttisarjan teemat piirtyivät selkeästi esille.

Olennaista oli sarjan kehittämisen alusta saakka selvittää, miten arktisen alueen tapahtumat vaikuttivat koko toisen maailmansodan kehitykseen. Sarjan keskiössä on suurvaltojen taistelu siitä, kuka saa alueen ja sen luonnonvarat haltuunsa.

– Raaka-aineiden osalta arktinen alue – Ruotsin rautamalmi ja Petsamon nikkeli – oli toisen maailmansodan moottori, Kulju kertoo.

Sarjan kuvaukset alkoivat kesällä 2020 ja kuvauksia on tehty Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.

Toisena käsikirjoittajana ja tuottajana Hostikan rinnalla on temmesläinen Anna-Reeta Eksymä.

Mika Kuljun mukaan dokumentista tekee arvokkaan se tosiasia, ettei arktisten alueiden sotia ole Suomessa tutkittu läheskään niin tarkoin kuin esimerkiksi Karjalan Kannaksen tai Raatteen tien taisteluita Suomussalmella.

Karjalan Kannasta koskevia sota- ja historiankirjoja on kirjastoissa metritolkulla, mutta vain pari opusta Petsamon taistelusta vuonna 1944.

– Kannaksen taisteluita on tutkittu pikkutarkasti metri metriltä, mutta Lapin alue on maantieteellisesti järkyttävän laaja. Toiseksi Lappi on kaukana etelän akateemisista sotahistorian tutkimuskammioista. Näin Lapin sotahistoria on jäänyt hieman sivuraiteille.

Arktisella alueella käytyjen sotien erikoispiirre on Kuljun mukaan psykologinen.

Mitä Lapissa tapahtui jatkosodan aikana? Saksalaiset joukot hyökkäsivät kesällä 1941 suomalaisten peesatessa aseveljinä. Lopputulos ei ole yhtä kunniakasta historiaa kuin Suomen Neuvostoliittoa vastaan käymät sodat, talvisota sekä kesän 1944 torjuntavoitto.

– Lapin sota ei ole Suomelle sankaritarina kuten Raatteen tien tai Tali-Ihantalan taistelut, joissa Suomi torjui ja voitti ylivoimaisen vihollisen.

Suomalaiset taistelivat Lapissa vuosina 1944–45 entistä aseveljeä vastaan Neuvostoliiton käskystä. Aseveli sattui vielä olemaan Hitlerin Saksa.

Lähtökohta takasi ainekset erittäin katkeralle sodalle Lapin polttamisineen ja tuhoineen.

Urheilutermiä käyttäen Kulju kutsuu Lapin sotaa sankarihistorian harmaaksi alueeksi, jossa oikeaa ja väärää on vaikea erottaa.

– Rauhan ajan sankaritarina liittyy tavallisiin ihmisiin, ja miten Napapiirin pohjoispuolella eläneet ihmiset nousivat jaloilleen tuhkasta ja tuhosta takaisin elämään ja arkeen jälleenrakentamaan Lappia.

Vaietut arktiset sodat -dokumentti laajentaa Lapin sodan perspektiiviä naapurimaahan.

– Suomi ja Norja olivat saksalaisille yksi yhtenäinen sotatoimialue. Norjassa Finnmarkissa tuhot olivat yhtä rajut kuin Suomen Lapissa. Norjan siviiliväestö joutui kärsimään saksalaisten julmuudesta ja raakuudesta ihan toisella tavalla kuin Suomen Lapin asukkaat sodan viimeisille metreille saakka kevääseen 1945.

Vaietut arktiset sodat pureutuu toisen maailmansodan kannalta tärkeään teemaan eli sotateollisuuteen.

Venäläisten vaatimus karkottaa saksalaiset Suomen maaperältä liittyy sittemmin menetettyyn Petsamoon.

Saksan sotateollisuus oli riippuvainen Petsamon kaivoksen nikkelistä. Saksa yritti pitää kaivosalueen viimeiseen saakka hallussa ja Neuvostoliitto puolestaan halusi kaivoksen itselleen.

– Kun Saksa vetäytyi pohjoisessa kohti uutta puolustuslinjaa, todellinen arktisen alueen suurtaistelu käytiin lokakuussa 1944 Petsamon omistuksesta.

Venäjän omien lähteiden mukaan taistelussa kaatui yli 20 000 puna-armeijan sotilasta.

– Lapin sota oli käytännössä Petsamon suurtaistelun sivunäytös yhtään aliarvioimatta Lapin sodassa kaatuneiden suomalaisten määrä, 1 400:aa sotilasta sekä siviiliväestön kärsimystä.

Entä miten Ruotsi liittyy arktisiin sotiin?

– Ruotsi onnistui pysymään erossa sodasta, mutta teki bisnestä myymällä rautamalmia ja muun muassa kuulalaakereita Saksaan. Se on oma lukunsa, mitä ei pidä unohtaa.

Puhe kääntyy takaisin Kuljun lempiaiheeseen Raatteen tien taisteluihin.

Dokumentissa seurataan muun muassa maastotutkimuksia ja kartoituksia Raatteen tien ympäristössä Suomussalmella.

– Henkilökohtainen kohokohta sarjan tekemisessä oli seurata huippuammattilaisten työskentelyä ja uusia tutkimusmenetelmiä Raatteen tien maastossa.