Runsaan kahden vuoden takaisen Paula-myrskyn kaataman puuston rajoitteet närästävät yhä Kuusamon Iivaaralla. Uusittu kesäretkeilyreitti vaaralle avattiin viime talvena, mutta talvireitit puuttuvat.
Paineet kohdistuvat Metsähallituksen Luontopalveluihin, joka pyrkii aluejohtaja Pirkko Siikamäen mukaan hakemaan reittikysymyksiin ratkaisut mahdollisimman pian.
– Olemme olleet yhteydessä viranomaisroolissa toimivaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Toivon mukaan mahdollisimman pian saamme heiltä näkemyksen asiaan. Ajatuksena on tehdä pitkän aikavälin ratkaisut, jotka ovat myös säädösvalmistelussa päteviä ja toteuttamiskelpoisia, Siikamäki kertoo.
Metsähallitus on lähettänyt ELYlle tarkasteltavaksi kaikki vaihtoehdot, mukaan lukien sen, että reittejä ei toteuteta.
Valtakunnallisesti on käynnissä ympäristönministeriön johtama luonnonsuojelualueiden perustamisen säädösvalmistelu. Säädöksillä suojeluun varatut alueet perustetaan suojelualueiksi.
Koillismaan säädösvalmistelun piti lähteä liikkeelle kuluvana vuonna, mutta työ on viivästynyt. Iivaara-Jousivaara on tällä hetkellä Natura 2000 -kohde, johon kuuluu vanhojen metsien, soidensuojelu- ja lehtojensuojeluohjelmien alueita.
Maahan jätetyt tuulenkaadot Iivaaralla aiheuttavat merkittävää haittaa alueen reitistöjen virkistyskäytölle ja siten myös paikalliselle elinkeinotoiminnalle. Tätä mieltä Iivaaran Eräkartano Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tiina Tiermas oli viimekeväisessä lausunnossaan Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmaan, eikä hänen ajatuksensa ole muuttunut.
Tiermaksen mukaan alueella on käytännössä mahdotonta liikkua eli se on ikään kuin käyttökiellossa. Hänen mielestään kaikki ennen myrskyä olleet reitit tulisi avata alkuperäisille paikoilleen tai ne olisi korvattava uudelleen linjatuilla reiteillä siten, että ne kulkevat Iivaaran huipulle kuten aiemminkin.
Vaaran alueella avattiin uusittu noin yhdeksän kilometrin pituinen kesäretkeilyreitti Iirinki uusittuna kesällä 2022. Vaaran päällä se kulkee pääosin vanhan reitin mukaisesti, mutta reitin lähtöpiste siirrettiin tuulenkaatojen takia Ahvenjärveltä Eräkartanon pihatien risteyksen luota pari kilometriä pohjoisemmaksi Rajalammelle.
– Iivaaralle on kuljettu Rajalammelta aikaisemmin kauan aikaa. Vanha polkupohja saatiin avattua, kun kaatuneet puut sahattiin pois. Reitin alussa on Rajajoen yli silta yhä hyvin kuljettavissa. Myös vanhat pitkospuut kelpaavat vielä tovin, sanoo kenttämestari Erkka Pitkänen Metsähallituksesta.
Tiina Tiermaksen mukaan Eräkartano antoi veloituksetta maitaan Metsähallitukselle vanhan reitin parkkipaikkaa ja alkupäätä varten. Yritys oli myrskyn aiheuttaman kaaoksen jälkeen valmis etsimään reitin alkupäälle uutta paikkaa yhteistyössä, mutta Metsähallitus siirsi lähtöpisteen Rajalammelle yllättäen.
– Ajattelimme, että siitä avautuisivat myös talvireitit, mutta niin ei ole vieläkään käynyt. Meille olisi nyt tärkeää saada latu ja kelkkaura avattua huipulle. Viime talveksi avattiin latu vain meiltä Kemilään, kun yksityismaiden myrskytuhot oli korjattu, Tiermas kertoo.
– Kelkkaryhmät on suurimmaksi osaksi menetetty, koska kelkkauran pointti on juuri käynti Iivaaran huipulla. Tarjosimme viime syksynä Metsähallitukselle omaa työvoimaamme ja konettakin reitin avaamiseen, mutta emme saaneet vastausta.
Hiihtoreitti Iivaaralla ja moottorikelkkaura vaaran itäpuolelta Näätälammen autotuvalta vaaran päälle ovat myrskyn jäljiltä siis yhä suljettuina.
Kelkkauraa pääsee autiotuvalle sekä idästä että lännestä. Retkikartta.fi-sivusto näyttää uran tilanteen oikein, mutta kelkkareitit.fi kertoo virheellisesti, että myös pistoura tuvalta vaaran päälle olisi käytettävissä. Vanhat reittikartat näkyvät Iivaaran entiseltä verkkosivulta.
Kesäretkeilijöistä liian moni liikkuu vanhan reittitiedon varassa, ja opasteet ovat puutteelliset, Tiermas sanoo. Yritys joutuu tämän tästä neuvomaan lähtöpisteen etsijöitä.
Erkka Pitkänen sanoo retkeilyreitin lähtöpisteen Rajalammelle siirtämisen johtuneen siitä, että Eräkartano vaati lähtöpisteen poistettavaksi yrityksen maalta eikä muuta vaihtoehtoa löytynyt. Latureitin avaaminen viime talvena kilpistyi Pitkäsen mukaan siihen, että toinen yksityinen maanomistaja ei antanut lupaa koneen kuljettamiseen paikalle hänen maansa kautta.
Eräkartano esitti luonnonvarasuunnitelman lausunnossaan, että Iivaaran myrskypuita tulisi raivata pois myös reittien ulkopuolelta liikkumisen helpottamiseksi ja tuhohyönteisten leviämisen estämiseksi. Yritys huomautti myös suurta ihmismäärää koskevasta metsästyksen vaikeutumisesta tuulenkaatojen takia. Kuusamon kaupunkikin huomautti lausunnossaan myrskypuiden korjaamattomuudesta ja niiden aiheuttamasta hyönteistuhoriskistä.
Metsähallitus vastasi yritykselle ja kaupungille täsmälleen samoilla sanoilla, että kaikessa toiminnassa on otettava huomioon Iivaaran Natura-alueen suojeluperusteet. Niiden mukaista on, että myrskyssä kaatuneet puut jätetään maastoon.
– Tilanne on arvioitu yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Tässä yhteydessä onkin syytä huomioida ELYn ratkaiseva rooli Natura-alueita valvovana viranomaisena. Hyönteistuholaisista suurimman riskin Iivaaran kuusivaltaisella alueella aiheuttanee kirjanpainaja ja potentiaalisesti ytimennävertäjä. Alueen maantieteellinen sijainti on kirjanpainajan esiintymisen kannalta äärialueilla, joten riskin todennäköisyyttä on vaikea arvioida, Metsähallitus vastauksessa sanotaan.
Kylmäluoma Taivalkoskella on toinen retkeilykohde, jossa Paula-myrsky Koillismaalla aiheutti merkittäviä reittimuutoksia. Sielläkin tuulenkaadot on jätetty maastoon boreaalisissa luonnonmetsissä, mikä on aiheuttanut huolta hyönteistuhoista.
Luonnonvarasuunnitelmassa sanotaan, että Kylmäluoman retkeilyalueen matkailun ja maankäytön mahdollisuuksia tarkastellaan uudelleen alueen myrskytuhojen jälkeen muun muassa matkailun ja maankäytön yleissuunnitelman päivityksen ja erikseen päätettävien tarpeellisten kaavoituksien avulla.
Kylmäluomalla kesäretkeilyreitistö uusittiin pääosin vuonna 2022 linjaamalla uusia reittiosuuksia ja jättämällä osa vanhoista pois. Reitit ovat nyt nimeltään Luontopolku Puuska, Hukanharjun hurrikaani, Paulan puhuri ja Myrskyn jälkeen. Lisäksi lähistöllä Kylmäluomajärven ympäri kiertää pitkä monitoimireitti.
Kylmäluoman Retkeilykeskuksen yrittäjän Jari Olkkolan näppituntuma on, että retkeilyalueella maastossa käyvien määrä on jonkin verran vähentynyt. Myrskyn jälkiä käydään hämmästelemässä, mutta puiden jättäminen maastoon ei miellytä kaikkia.
– Retkeilykeskuksen asiakasmäärä on tänä vuonna hieman kasvanut. Kesäkuu oli viimevuotista parempi, heinäkuu oli pettymys, mutta elo- ja syyskuu näyttävät positiivisilta, Olkkola sanoo.
Suuntaviivat viideksi vuodeksi
Kainuun, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa Kainuun sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella vuosina 2023–2028.
Suunnitelma laadittiin yli vuoden kestäneessä projektissa, jossa keskeisessä roolissa oli laajasti sidosryhmiä osallistava yhteissuunnittelu. Metsähallituksen hallitus on hyväksynyt suunnitelman ja se otetaan käyttöön heti.
Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja yhteiskunnallisen kokonaishyödyn varmistaminen yli sukupolvien. Erilaisten luonnonvarojen käyttöön liittyvien tavoitteiden tasapainoinen toteutus on Metsähallituksen vastuullisuuden ja koko suunnitelman ydin.
Luonnonvarasuunnitelman toimintaohjelmassa esitetyt toimenpiteet pyrkivät edistämään ratkaisujen löytämistä ajan suurimpiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Samalla huolehditaan monipuolisesti valtion maa- ja vesialueilla harjoitettavan liiketoiminnan edellytyksistä ja aluetalouden vahvistamisesta.
Ilmastonmuutokselle herkkiä luontotyyppejä suunnittelualueella ovat muiden muassa Suomen eteläisimmät tunturialueet niihin sopeutuneine lajistoineen ja Kuusamon lettosuot.
Lue suunnitelmaa verkossa tästä.