Urho Kekkosen kansallispuiston vatsatautiepidemian aiheuttajaksi epäillään norovirusta. Kolmelta sairastuneelta henkilöltä on saatu näytteet keskiviikon aikana, mutta tulokset eivät ole vielä valmiit.
Norovirus on Lapin hyvinvointialueen (Lapha) infektiolääkärin Markku Broaksen mukaan talviaikaan yleisin vatsatautia aiheuttavista viruksista.
– Norovirus tarttuu kuin kulovalkea ihmisestä toiseen, mutta myös pinnoilta, Broas sanoo.
Urho Kekkosen kansallispuistosta on evakuoitu yhteensä 21 henkilöä vatsatautiepidemian vuoksi. Viimeksi keskiviikkoaamuna Lapin pelastuslaitos pelasti kahdeksan hengen seurueen Tuiskukurun kämpältä.
Vatsatautiepidemiaa on todettu kansallispuistossa Tuiskukurun, Luirojärven, Suomunruoktun, Kiilopään, Salonlammen laavun ja Rautulammin päivätuvan alueilla.
Epidemian laaja aluekin viittaisi Broaksen mukaan enemmän norovirukseen kuin esimerkiksi saastuneen veden aiheuttamaksi.
– Saastuneen veden aiheuttama epidemia jäisi enemmän yhdelle alueelle ja on talviaikaan aika epätodennäköinen, Broas miettii.
Ohjattu näytteenottoon
Lapin pelastuslaitos otti yhteyttä Laphan infektioiden torjuntayksikköön asiasta tiistaina.
Pelastuslaitos, Metsähallitus, infektioiden torjuntayksikkö sekä ympäristöterveydenhuolto pitivät yhteisen palaverin siitä, miten vatsatautiepidemia saadaan Urho Kekkosen kansallispuistossa loppumaan.
Ohje retkeilijöille on välttää epidemia-alueella taukopaikkoja, vessoja ja laavuja seuraavan viikon ajan. Syynä on se, että virus tarttuu herkästi myös pinnoilta.
Hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen on myös erittäin tärkeää. Esimerkiksi norovirus ei tuhoudu pelkällä käsidesillä. Siihen vaaditaan vettä ja saippuaa.
Näytteenottoon Ivaloon
Jos retkeilijä on ollut tekemisissä vatsatautia sairastavan kanssa viimeisen kolmen vuorokauden aikana tai itse kokee vähäisiäkään oireita, vaellukselle ei Broaksen mukaan pidä lähteä.
– Maastossa sairastuneella on tärkeä huolehtia riittävästä nesteytyksestä, lämmöstä ja levista,. Lievästikin oireilevan potilaan tulisi sairastaa tautia omassa majapaikassa ja näin estää lisätartuntoja, Broas ohjeistaa.
Osa sairastuneista on päässyt maastosta pois omin voimin. Viimeisin seurue ohjattiin näytteenottoon Ivaloon, jotta saadaan varmistettua, mikä vatsatautia aiheuttaa.
– On melkoinen haaste saada näyte erämaassa olevilta henkilöiltä. Tilanne on aivan eri kuin jos kyse olisi vaikkapa kaupungissa leviävästä epidemiasta, sanoo Broas.
Retkeilijät voivat olla ympäri Suomea tai ulkomailta. Reittien lähtöpaikoilta on pitkät välimatkat terveydenhuoltoon ja yleensä vatsatauti laskee sairastuneen yleisvointia niin, että ylimääräisten lenkkien tekeminen ei houkuta.
Sitkas tauti
Kaikkiaan kansallispuistossa jylläävä tauti on Broaksen mukaan osoittautunut yllättävän sitkaaksi.
Tautitapaukset tulivat ilmi, kun Lapin pelastuslaitos havaitsi alueelta samanlaisia pelastustehtäviä, jotka koskivat vatsatautioireisia ihmisiä.
Torstaina 29. helmikuuta evakuoitiin moottorikelkalla seitsemän henkilöä Salolammen laavulta, sunnuntaina 3. maaliskuuta neljä henkilöä Rautulammen päivätuvalta.
Kahden hengen seurue evakuoitiin helikopterilla Luirojärven kämpältä tiistaina iltapäivällä. Viimeisin on kahdeksan hengen seurue Tuiskukurusta keskiviikkona.
Vatsatautitapauksia on ilmennyt Broaksen mukaan myös Nordic Response -suurharjoituksessa. Tautitapaukset on todettu Suomen puolella Enontekiöllä.Tapauksia on Broaksen mukaan vasta muutama.