Pieni ensiapupakkaus, joka riittää vähintään rakkojen ja haavojen paikkaamiseen, sekä puhdasta vettä haavan huuhteluun.
Vesitiiviisti pakattu puhelin, jonka akku on ladattu täyteen. Vähän ekstraenergiaa, kuten pussillinen pähkinöitä tai rusinoita.
Kevyt ja pieni avaruuslakana lämmikkeeksi ja tarvittaessa auringon- tai tuulensuojaksi.
Siinä setti, jolla yleensä pärjää merkityillä reiteillä päiväretkellä kesäaikaan hienosti. Siitäkin huolimatta, että rinkan voisi ostaa täyteen erilaisia turvavälineitä hätätilanteiden varalle.
– Markkinoiltahan löytyy ratkaisu jokaiseen tilanteeseen, ainakin tuotteiden valmistajien mielestä, ulkoilujärjestö Suomen Ladun ulkoilun erityisasiantuntija Susanne Blomqvist naurahtaa.
Retkillä ja vaelluksilla turvallisuus syntyy ensisijaisesti muusta kuin tavarasta.
Välineiden on totta kai oltava kunnossa, mutta se kaikkein tärkein asia – ennakointi – auttaa varautumaan oikeanlaisella varustuksella ja jättämään turhat kotiin.
Ekstraeväällä lisäaikaa
Turvallisuuden suunnittelu ennen retkeä on Blomqvistin mukaan suhteutettava niin olosuhteisiin kuin omiin taitoihin.
– Kaikki lähtee siitä, kuka lähtee, minne lähtee ja missä olosuhteissa ja kauanko aikoo olla. Siitä rakentuu kokonaisuus.
Kun reitin tuntee ennalta, eli onko nousua tai laskua tai vettä tai jäätä, sekä tarkistaa sääennusteen ja tietää esimerkiksi matkapuhelinverkon kuuluvuuden, pakkaaminen on heti helpompaa.
Päiväretkellä merkityillä reiteillä kevyt varustus riittää hyvin, mutta heti jos poiketaan pois poluilta, on syytä pakata kartta ja kompassi sekä osata niitä myös käyttää.
Muutoin kuin hellepäivinä Blomqvist kannustaa ottamaan mukaan myös avaruuspeitteen. Se ei paljoa paina, mutta siitä saa lisälämpöä, jos joutuukin haaveriin ja apua täytyy odottaa.
Myös ekstraevästä on syytä pakata juuri mahdollisen odottelun vuoksi.
– Eli pakkaa mukaan sen, mitä on suunnitellut joka tapauksessa syövänsä, ja sitten vähän yli.
Vettä ja varavirtaa
Pitkille vaelluksille lähtiessä turvallisuus on huomioitava vieläkin tarkemmin. Esimerkiksi lämmikettä voi tarvita talvireissuilla paljonkin ylimääräistä erityisesti, jos vaatetta syystä tai toisesta kastuu.
Jotta juomavesi ei lopu, rinkkaan täytyy mahduttaa esimerkiksi vedenpuhdistustabletteja tai suodatinjärjestelmä tai varautua keittämään vettä tai sulattamaan lunta.
Lisäksi ensiapupakkauksen kannattaa olla kattava. Ensiapupakkauksessakin vuodenajalla on väliä: ainakin kesällä mukana on hyvä olla lääkkeitä esimerkiksi ampiaisenpiston tai kyyn pureman hoitoon sekä punkkipihdit. Jos käytössä on säännöllinen lääkitys, mahdollinen matkanteon hidastuminen täytyy huomioida pillereitä pakatessa.
Blomqvist neuvoo ottamaan mukaan tuhdimmat haavansitomistarvikkeet kuin päiväretkille sekä pillin, johon puhaltaa, jos päätyy tarvitsemaan apua.
– Pilli kuuluu paremmin, ja siihen jaksaa puhaltaa kauemmin kuin huutaa, hän sanoo.
Myös tulentekovälineistä ja puukosta sytykkeiden vuolemiseksi voi olla iso apu muutenkin kuin kokatessa. Tasku- tai otsalamppu on hyvä olla mukana toki joka tapauksessa, mutta myös turvallisuussyistä.
Lamppuja ja puhelinta varten tarvitaan varavirtalähde, jos akku loppuu reissussa.
Täpötäyteen ja painavaan rinkkaankin liittyy riskejä, joten Blomqvist kannustaa pohtimaan tavaroiden monikäyttöisyyttä. Vaikkapa kantositeenä käytettävän kolmioliinan voi tekaista huivista, ja putkihuivi sopii monenlaiseen käyttöön.
Varaudu odotteluun
Yksi Blomqvistin nikseistä pakkaamiseen on pohtia, millä keinolla saa hälytettyä apua ja pidettyä itsensä ravittuna, nesteytettynä ja lämpimänä, jos jotain sattuu. Hän muistuttaa, että vaellusoloissa avuntulo voi viedä hyvinkin pitkään.
Esimerkiksi jos vaellusreitillä ei ole puhelinverkkoa ja varsinkin, jos matkaan lähtee yksin, satelliittipuhelin voi olla hyvä hankinta.
Sellainen tosin maksaa verkkokauppojen perusteella uutena vähintään noin tuhat euroa, käytettynäkin usein satasia. Arvokkaimmat satelliittipuhelimet on usein tarkoitettu naparetkille, aavikoille tai keskelle valtamerta, mutta Lapin erämaassa pärjää todennäköisesti myös edullisemmalla laitteella.
Jos reissuja ei tee jatkuvasti, laitteita on saatavilla myös vuokralle.
Toinen vaihtoehto on ostaa tai vuokrata satelliittipuhelinta pienempi ja merkittävästi edullisempi satelliittiviestin, jolla voi hälyttää apua puheluiden sijaan viestien välityksellä. Viestin voi olla yhdistettynä käsi-gps-laitteeseen, jollaisen saa muutamalla satasella ja jolla voi navigoinnin lisäksi usein jakaa sijaintinsa haluamilleen ihmisille.
Sen sijaan esimerkiksi tavaroiden jäljittämiseen käytettävän Airtagin sujauttaminen rinkkaan ei ole eräreissuilla toimiva tapa jakaa sijaintia läheisille, sillä Airtag vaatii toimiakseen bluetooth-yhteyden kantaman päässä olevia muita Apple-laitteita.
Herkku on hyvä tuumaustauko
Kunkin ihminen oma kunto vaikuttaa varautumiseen. Jos oma keho ei ole tottunut pitkäkestoiseen rasitukseen, täytyy tunnistaa merkit, jolloin on syytä ottaa rauhallisemmin. Suunnitelmissa on hyvä olla väljyyttä, jotta matkaan mahtuu myös hitaampaa kulkemista tai ylimääräisiä taukoja.
– Omaa kunto- ja taitotasoa on syytä harjoittaa pikkuhiljaa. Erämaahan lähdetään vasta sitten, kun taidot ja kunto ovat karttuneet, Blomqvist korostaa.
Viime vuosina uutisissa on ollut tapauksia, joissa kokemattomat retkeilijät ovat hälyttäneet pelastuslaitoksen apuun oman huonon valmistautumisensa vuoksi. Blomqvist pitää ilmiötä huolestuttavana mutta huomauttaa, että maalaisjärjellä pärjää pitkälle. Omia lastoitusvälineitä tai paareja ei tarvitse rinkkaan mahduttaa, vaan tositilanteessa apua saa aina pyytää.
Ja tiukkojen paikkojen varalla Blomqvistilla on pakkaamiseen toinenkin niksi.
– Kannattaa ottaa jotakin tosi hyvää mukaan. Jos vaikka huomaa eksyneensä tai tulee jokin pieni muu hätääntyminen, ykkösasia on pysähtyä hetkeksi, ottaa pieni herkku ja miettiä rauhassa, mitä seuraavaksi.