Pääsiäinen on kiihkeintä vapaalaskusesonkia Pohjois-Norjassa.
Yykeän ja Tamokdalenin vuorille suuntaaville suomalaislaskijoille on kuitenkin huonoja uutisia. Lumiolosuhteet ovat haastavat, ja tämä tekee vuorilla liikkumisesta monin paikoin vaarallista.
Runsas lumentulo aiheutti valtavia lumivyöryjä ja yhteensä neljän ihmisen kuoleman loppuviikosta Pohjois-Norjassa. Lumivyöryvaara arvioitiin neloseksi viisiportaisella asteikoilla.
Nyt vaara on laskenut tasolle kolme. Vaara on silti edelleen huomattava, sanoo lumiturvallisuuskouluttaja Jarkko-Juhani Henttonen.
Puolet lumivyöryonnettomuuksista tapahtuu, kun vaara on kolmostasolla.
Norjan lumivyöryennusteen löydät täältä.
Henttonen on pitkän linjan vapaalaskija. hän vastaa puhelimeen Norjan Tamokdalenissa, jossa hän asuu suuren osa talvesta.
– Nelosen aikana sää on yleensä niin huono, että ei huvita mennä ulos. Nyt on kolmonen, ja sää on hyvä. Se saa helposti kuvittelemaan, että olosuhteet ylipäänsä ovat hyvät.
Henttosen mukaan lumivyöryasteikko ymmärretään usein väärin.
– Luullaan, että asteikko on lineaarinen, mutta se on eksponentiaalinen. Kun arvio nousee pykälän, riski ei kasva yhdellä pykälällä, vaan se moninkertaistuu.
Lumipeitteen pohjalla paksu, jäinen kerros
Lumivyöryvaara pysyy huomattavalla tasolla vielä jonkin aikaa, Henttonen arvioi.
Talven säät ovat olleet poikkeukselliset. Alkukausi oli kylmä ja vähäluminen, mutta tammi-helmikuussa lämpötila kävi monta kertaa plussan puolella. Tamokdalenissa satoi vettä useampaan otteeseen.
Lumipeitteen pohjalla on nyt paksu kerros jäistä korppua.
Henttosen mukaan lumipeitteessä on heikkoja kerroksia. Sääennuste lupaa lämpenevää, ja lumipeite alkaa vähitellen muuttua vakaammaksi. Prosessi vie kuitenkin kauan aikaa.
Toinen syy haastaville lumiolosuhteille on viime viikon lumisateiden laajuus.
Lunta satoi lähes koko Pohjois-Norjan alueelle. Vastaavia sateita ja olosuhteita koetaan lähes joka talvi, mutta yleensä ne ovat pistemäisiä.
Kun olosuhteet ovat yhdessä paikassa vaikeat, voi mennä jonnekin muualle. Nyt väistöalueita ei ole.
Norjan Yykeässä asuva suomalainen vuoristo-opas Fredrik Aspö kertoo, että vyöryongelmat tulevat usein sykleissä.
– Jos tulee yksi hälytys, todennäköisesti tulee myös toinen ja kolmas hälytys, myös Norjan punaisen ristin pelastuspalvelussa mukana oleva Aspö sanoo.
Yleensä ongelman aiheuttaa lumipeitteessä oleva heikko kerros, joka aktivoituu sään muutoksen myötä isolla alueella.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana suurin osa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on tapahtunut akselilla Senja-Tromssa-Yykeä.
Loivat rinteet yhä turvallisia
Haastavista olosuhteista huolimatta Pohjois-Norjassa voi nytkin laskea, kunhan pysyttelee riittävän loivilla rinteillä.
Enintään 25-asteinen rinne ei vyöry. Sen yläpuolella ei saa olla jyrkempää rinnettä ettei saa lumivyöryä niskaansa, Jarkko-Juhani Henttonen tähdentää.
Fredrik Aspö kehottaa miettimään enemmän onnettomuuden mahdollisia seurauksia kuin riskiä.
– Olemme luonteeltamme huonoja arvioimaan riskiä. Seurauksia on helpompi arvioida.
Vuoristo-opas korostaa ennakkosuunnittelua ja vaihtoehtoja. Jos on tehty hyvä suunnitelma ja sille varasuunnitelma, on helpompi perääntyä, jos suunnitelma osoittautuukin huonoksi.
Suunnittelussa norjalaisen Varsom-sääpalvelun ilmainen sovellus on kullanarvoinen apuväline. Sen avulla näkee, onko rinne riittävän loiva ollakseen turvallinen, ja onko alueella lumivyöryjen lähtö-, vyöry- ja kasautumisalueita.
Sovelluksen voi ladata täältä.
– Oma tietotaito on myös hyvä pitää ajan tasalla, Aspö toteaa.
Lisäksi pitää seurata säännöllisesti paikallista lumivyöryennustetta. Se on syytä tarkastaa vielä aamulla ennen kuin lähtee mäkeen.
– Lumiolosuhteet elävät koko ajan. Viikon päästä ne ovat erilaiset kuin nyt. Mutta ei voi sanoa, ovatko ne turvallisemmat vai vaarallisemmat.
Laskureissu Norjaan on monelle vapaalaskijalle talven kohokohta. Paine päästä laskemaan hyviä mäkiä voi kasvaa kovaksi. Nyt pitää kuitenkin malttaa.
– On edelleen niin sanotusti pääkallokelit, Henttonen sanoo.
– Paikkoja on loputon määrä. Niistä voi valita sellaisen, josta tietää että pääsee pois hengissä, ehjänä ja hyvällä tuulella. Huipulle nouseminen on hienoa, mutta sinne ei pidä pyrkiä henkensä kaupalla.
Vapaalaskijoiden lumiosaaminen on parantunut
Jarkko-Juhani Henttonen on liikkunut lumivyörymaastoissa joka talvi vuodesta 1990 ja hän on entinen ammattilumilautailija. Hän on yksi Suomen lumiturvallisuuskoulutusjärjestelmän kouluttajista.
Henttonen sanoo, että vapaalaskijoiden lumiturvallisuustaidot ovat kehittyneet valtavasti reilun 30 vuoden aikana.
– Ennen meitä oli vähän ja olimme tyhmiä. Sille oli hyvä syy. Tietoa oli vain vähän ja se oli vaikeasti löydettävissä.
Nykyään lumiturvallisuudesta on saatavilla paljon tietoa, ja suuri osa laskijoista käy kursseilla ja opiskelee aihetta itse.
Se näkyy tilastoissakin. Vapaalaskun harrastajien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, mutta onnettomuudet eivät ole yleistyneet samassa suhteessa.