Ruudulle avautuu suota silmänkantamattomiin. Taustalla häämöttää tunturijono.
– Värimaailma on viritetty viimeisen päälle. Sen näkee jo ensimmäisestä kuvasta, Matti Laine huomauttaa.
Oululainen käsikirjoittaja tuijottaa televisiota tarkasti. Keskiviikkona Disney+-suoratoistopalvelussa julkaistu Karhun keitto ei ole mikä tahansa tuotanto.
Kyse on Tornionjokilaakson Pajalan kirjailijaylpeyden Mikael Niemen samannimisestä romaanista tehdystä kuusiosaisesta sarjasta. Se on tiettävästi Disneyn suoratoistopalvelun ensimmäinen pohjoismainen sarja.
Kaiken takana on ruotsalainen tuotantoyhtiö Anagram, joka osti kirjan julkaisuoikeudet ja päätti tehdä siitä sarjan.
Anagram on tuottanut muun muassa ruotsalaisen Ohuella langalla -draamasarjan.
– Anagram on tehnyt tosi laadukkaita sarjoja. Johtoportaassa on töissä suomalainen Miira Paasilinna. Ruotsi on perinteisesti ollut suomalaisille vaikea markkina, mutta lasikaton rikkojia kuitenkin on, Laine sanoo.
Laine tunnetaan muun muassa käsikirjoittamastaan Paratiisi-tv-sarjasta sekä Vitikka-dekkareistaan.
Hiljattain Laine toimi Hildur-sarjan pääkäsikirjoittajana. Sarja esitetään Nelosella näillä näkymin alkuvuodesta. Hildur pohjautuu Satu Rämön samannimiseen, jättimäistä menestystä nauttineeseen dekkarisarjaan.
Vaikka käsikirjoittaja pyrkii olemaan aina ajan hermolla, ei Laine vahtaa jokaista uutta sarjaa alusta loppuun.
– Niitä tulee niin paljon ja monesta tuutista. Yritän kuitenkin katsoa erityisesti sellaiset suomalaiset sarjat, jotka vähänkään nousevat esiin. Vaikka en katsoisi koko kautta, katson pari jaksoa, jotta tiedän, missä mennään.
Käsikirjoittajana Laine on luonnollisesti perillä katsojien kiinnostuksen vangitsemisen kannalta kriittisistä hetkistä.
– Esimerkiksi Netflix tekee paljon katsojatutkimuksia. Sarjan tärkein osa on ensimmäiset 15 sekuntia, toiseksi tärkein ensimmäiset kolme minuuttia. Niiden pohjalta tehdään päätöksiä, katsotaanko sarja loppuun asti.
Karhun keitossa pohjoisen maisemilla kyllästetty alku on Laineen mielestä onnistunut.
Sarjaa kuvattiin Tornionjokilaakson lisäksi muun muassa Porvoossa ja Lohjalla.
– Tiiserillä pohjustetaan jännitys- ja kauhuelementtejä. Tiedetään heti, mikä on tyylilaji ja kuka on päähenkilö. Annetaan ymmärtää, mitä kohti ollaan menossa.
Karhun keitto sijoittuu vuoteen 1852, kun uusi rovasti Lars Levi Laestadius (Gustaf Skarsgård) muuttaa perheensä kanssa Tornionjokilaaksoon Köngäksen kylään. Hahmo on fiktiivinen versio Lars Levi Laestadiuksesta, joka toimi tuolloin Pajalan kirkkoherrana.
Pian kylässä alkaa tapahtua outoja katoamisia, ja asukkaiden keskuudessa leviää huhuja karhujen hyökkäyksistä.
Etsintöjen johtohahmoksi nousee tulisilla saarnoillaan tunteita herättävä Laestadius yhdessä saamelaisen kasvattipoikansa Jussin kanssa.
– Sarja on tässä maailmantilanteessa kiinnostava ja poikkeuksellinen, sillä budjetit ovat yleisesti supistuneet viimeisen parin vuoden aikana. Historiallisia ja tulevaisuuteen sijoittuvia sarjoja on kallis tehdä.
– Usein pysytään tässä ajassa, sillä kuvaukset voidaan viedä vaikka heti kadulle. Historiallisissa sarjoissa pitää lavastaa käytännössä kaikki. Siksi ne ovat tosi kalliita, Laine sanoo.
Karhun keitossa näyttävyys perustuu myös osittain siihen, että takana on Disneyn kaltainen jättiyhtiö. Laineen arvion mukaan ruotsalaisten tuotantojen budjetit ovat yleisestikin varsin korkeat.
– Ne ovat noin kuusinkertaisia suomalaisiin sarjoihin verrattuna. Pelkkä avausjakso voi maksaa saman verran kuin kokonainen suomalainen tv-sarja. Se näkyy lopputuloksessa, sillä kun rahaa on enemmän, on enemmän aikaa ja voidaan tehdä enemmän ottoja.
Vaikka Karhun keiton maisemakuvaukset ovat näyttäviä, ei avausjakso ole James Bond -elokuvien ensiminuuttien kaltaista ilotulitusta.
– Tarina etenee aika rauhallisesti. Ihmisten mukana uidaan hiljalleen heidän maailmaansa. Ensimmäisen vartin aikana on jo pedattu romanttisia suhteita ja niin edelleen, Laine analysoi.
Oli sarja mikä tahansa, osa avausjaksosta kuluu hahmojen esittelyyn. Karhun keitossa eri henkilöitä vilisee ruudulla tiuhaan tahtiin.
– Alku on esittelyjen takia paikoin vähän jähmeä. Se vie itse tarinalta tehoja pois. Voisin kuitenkin kuvitella, että tulevissa jaksoissa homma alkaa soljua paremmin.
Silti kokonaisuus on Laineen mielestä ehjä.
– Kaikki palvelee samaa tarinaa, eikä homma vuoda mistään. Näytteleminen on tasalaatuista, kokonaisuus on mietitty loppuun asti ja ohjaus on onnistunut.
Sarjassa on näyttelijöitä Ruotsista, Suomesta ja Norjasta. Mukana on myös oululaislähtöinen Jaakko Ohtonen.
– Näyttelijät ovat huippuluokkaa. Tekemisestä välittyy pohjoismainen osaaminen.
Kansainväliseen jakeluun levittäytyvä sarja on Suomen ja Ruotsin pohjoisosille arvokas markkinointivaltti.
– Eihän tämän parempaa markkinointia ole olemassakaan. Tornionjokilaaksossa kuvatuilla laajakuvilla saadaan vaikkapa kalifornialainen matkailija kiinnostumaan. Maisemilla erotutaan kaikista muista maailman sarjoista.
Laineen mukaan Suomi on kansainvälisellä kentällä hyvässä maineessa, sillä ulkomaisten tuotantoyhtiöiden toimiminen on Suomessa edullista verotusnäkökulmasta katsottuna. Sitä kautta myös suomalainen osaaminen on kerryttänyt vankkaa arvostusta.
Karhun keiton kaltaiset suurtuotannot ovat mittaamattoman arvokkaita myös paikallisille, kuvauspaikkojen vaikutuspiirissä oleville yrityksille.
Sitä ne ovat myös Karhun keiton avausjakson lopputeksteissä viliseville suomalaisille näyttelijöille ja teknikoille, jotka pääsevät työskentelemään huippuolosuhteissa.
– Moni suomalainen elokuva-alan ammattilainen sai mahdollisuuden toimia isommilla resursseilla. Siitä kokemuksesta on varmasti tarttunut matkaan sellaista osaamista, jota he tuovat mukanaan suomalaisiin tuotantoihin, Laine sanoo.
Ensimmäinen jakso loppuu niin sanottuun cliffhangeriin. Luultavasti pitää katsoa ainakin pari jaksoa lisää, Laine tuumaa.
– Uskonnon ja yhteiskunnan suhde on ikiaikainen aihe, joka kiinnostaa.