Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on edelleen Suomen suosituin retkikohde. Metsähallituksen tilastojen mukaan siellä käytiin viime vuonna reilut 594 000 kertaa.
Pudotus oli kuitenkin huomattava ennätysvuoteen 2021 verrattuna, jolloin käyntejä arvioitiin olleen 699 000.
Toiseksi suosituimmassa Urho Kekkosen kansallispuistossa käyntejä oli 405 400, eli reilut 40 000 vähemmän kuin edellisvuonna.
Suomen vähiten vierailtu kansallispuisto oli edelleen Perämeri, jossa kävijämäärä putosi 5 800:aan. Kuivanmaan kansallispuistoista vähiten kävijöitä tilastoitiin Hiidenportissa, 11 300.
Sallassa reilut 59 000 käyntiä
Vaikka pääsääntöisesti kävijämäärät laskivat, osassa kaupunkien lähellä sijaitsevissa kohteissa koettiin kasvua. Tällaisia olivat esimerkiksi Napapiirin retkeilyalue Rovaniemellä, jossa kävijämäärä kasvoi reilulla 3 000:lla yli 105 000:een.
Myös Oulussa Metsähallitukselle siirtyneen Sanginjoen kävijämäärä kasvoi 5 000:lla yhteensä 77 800:aan.
Alkuvuodesta 2022 perustetun Sallan kansallispuiston ensimmäisen vuoden kävijämäärä oli 59 300.
Posiolla sijaitsevan Riisitunturin kansallispuiston kävijämäärä putosi vajaasta 90 000:sta reiluun 62 000:een, mutta samassa kunnassa sijaitsevan Korouoman kävijämäärä kasvoi reilusta 28 000:sta reiluun 36 000:een.
Lapin ja koko Pohjoisen pienimmän kävijämäärän jakoi Perämeren kansallispuiston kanssa Kaihuanvaara-Kivaloiden tutkimusmetsät Rovaniemellä, joissa tilastoitiin 5 800 käyntiä.
Kävijämäärän jyrkkä lasku näkyi myös taloudessa
Metsähallitus julkaisi vuoden 2022 kävijämäärätilastot keskiviikkona. Kaiken kaikkiaan maastokohteisiin tilastoitiin 7 428 700 käyntiä, mikä on yli miljoona tai vajaat 13 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021, kun käyntejä arvioitiin olleen yli 8,5 miljoonaa.
Metsähallituksen taulukossa on 108 suosittua kohdetta. Sen lisäksi muissa virkistyskäytöltään merkittävissä suojelu- ja retkeilykohteissa käytiin reilut 1 150 000 kertaa.
Metsähallitus julkaisi myös arvionsa retki- ja luontokohteiden vaikutuksesta paikallistalouteen. Laskelman mukaan kokonaisvaikutus vuonna 2022 oli 391,8 miljoonaa euroa koko Suomessa. Kokonaistyöllisyysvaikutukseksi Metsähallitus arvioi 3 158 henkilötyövuotta.
Pudotus edellisvuoteen nähden oli merkittävä: Ennätysvuoden arvio oli 460,4 miljoonaa euroa ja 3 697 henkilötyövuotta.
Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin reilun 100 000:n lasku kävijämäärässä tarkoitti Metsähallituksen arvion mukaan vajaan 100 henkilötyövuoden menetystä paikallistaloudelle.