Kemijärven Ailangantunturille kaavailtu pumppuvoimala saattaa tuhota ainutlaatuisia kalakantoja.
Tunturin pienissä lammissa ja myös 62 hehtaarin Ailanganlammessa elää nieriöitä eli rautuja, joiden esi-isät ovat jääneet eristyksiin näihin vesistöihin jääkauden päättyessä.
Oulun yliopiston emeritusopettajat ja Jaakko Lumme ja Leo Koutaniemi ovat kirjoittaneet aiheesta juuri ilmestyneessä Suomen Biologian Seura Vanamon julkaisemassa Luonnon tutkija -lehdessä. Lumme on perinnöllisyystieteilijä, Koutaniemi maantieteilijä.
– Nieriä on ollut meidän alueellamme eristyneenä 10 000 vuotta, mutta sen historia on vielä paljon vanhempi. Se on peräisin jääkauden aikaisista refugioista eli vetäytymispaikoista, jotka ovat sijainneet paljon kauempana, Lumme kertoo.
Populaatioiden eristyminen ajoittuu 10 500 vuoden taakse, jolloin alueella sijaitsi Sallan jääjärvi. Jääjärvellä tarkoitetaan jään patoamaa järveä sulavan mannerjäätikön reunoilla, ja Sallan jääjärvi oli nykyisen Pohjois-Suomen alueen suurimpia.
Tunturilammet jäivät eristyksiin jääjärven purkautuessa nopeasti. Vedenpinta laski lyhyessä ajassa yli 30 metriä.
Nyt Kemijoki Oy suunnittelee pumppuvoimalaitoksia, joista ensimmäinen voi sijoittua Ailangantunturille. Pumppuvoimalaitoksessa vettä pumpataan halvan sähkön aikaan tunturissa sijaitsevaan altaaseen, josta se lasketaan ala-altaaseen, kun sähköä on vähemmän tarjolla.
Yläaltaaksi on kaavailtu jotain tunturissa sijaitsevaa luonnonjärveä, jonka vedenkorkeutta alettaisiin säännöstelemään.
– Jos pumppuvoimala rakennetaan, kalakanta tuhoutuu ilman muuta, siinä ei ole kahta sanaa, Lumme toteaa.
Lumme kertoo tunturilampien nieriäpopulaatioiden täydentävän lajin geneettistä koostumusta merkittävältä osalta.
Lumme ja Koutaniemi korostavat, että pienten, kymmenen tuhatta vuotta elossa säilyneiden populaatioiden biologiassa täytyy olla jotain opittavaa tutkijalle, joka haluaa selvittää elossa pysymisen näkökohtia evoluutiossa.
Lisäksi tutkijat arvioivat nieriän voivan olla avainlaji, kun haluamme selvittää ja ymmärtää kalojen leviämishistoriaa Pohjois-Fennoskandiassa jääkauden jälkeen.
Tunturin vesistöjen lajistoa kartoitetaan parhaillaan. Dosentti Laura Kvistin mukaan Oulun yliopiston tutkijat ovat ottaneet useista alueen lammista tänä syksynä ympäristö-dna-näytteitä, joista pyritään määrittämään lammessa eläviä lajeja. Näytteiden analysointi on kuitenkin vielä kesken.
– Vesinäytteestä nieriän ja muun lajiston selvittäminen tapahtuu niiden veteen jättämän dna:n avulla, Kvist lisää.
Ensi kesänä suunnitellaan otettavaksi lisää näytteitä alueelta.
– Projektin myöhemmässä vaiheessa on suunniteltu myös järvenpohjan kairauksia, tutkija Johanna Honka lisää.
Hongan mukaan järven pohjan sedimentteihin sitoutuneen DNA:n avulla voidaan tutkia nieriän muinaista esiintymistä ja leviämisreittejä.
– Tuollaiset reliktit nieriäkannat ovat ainutlaatuisia Suomen kalastossa, Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Hanna Halmeenpää toteaa.
Halmeenpään mukaan luonnonsuojelulainsäädäntö ei huomioi kalalajeja kunnolla, mutta se ei vapauta toiminnanharjoittajia luontoselvityksistä hakemusvaiheessa.
Nieriän relikti- eli jäännepopulaatio on Halmeenpään mukaan lupamielessä erityinen luonnonarvo ympäristönsuojelulain tarkoittamassa merkityksessä.
– Vesilain puolestaan on tarkoitus turvata intressivertailussa "rahassa mittaamattomat arvot" , kun lupaharkinnassa yleiseltä kannalta merkittävät luontoarvotkin on otettava huomioon, Halmeenpää lisää.
Vesitaloushankkeen eli tässä tapauksessa pumppuvoimalan hakemukseen tulee Halmeenpään mukaan sisällyttää kattava selvitys toiminta-alueen nykyisestä tilasta, vesistöjen lajisto mukaan lukien, ja toiminnan vaikutuksista siihen.
– Vesilain intressivertailussa kaikki luontoarvot, riippumatta siitä onko niistä maininta luonnonsuojelulaissa, tulee ottaa huomioon, Halmeenpää korostaa.