Kemijoki oy:n ensimmäinen iso pumppuvoimalaitos voi nousta ensi vuosikymmenellä Kemijärven Ailangantunturille. Tunturi sijaitsee muutamia kilometrejä Kemijärvestä etelään.
Jokiyhtiö on kertonut aloittaneensa neuvottelut pumppuvoimalan rakentamisesta Kemijärven kaupungin ja maanomistajien kanssa. Alueella on paljon yksityisiä maanomistajia.
Jokiyhtiö aikoo käynnistää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vielä kuluvan vuoden aikana.
Ala-altaana Kemijärvi
Pumppuvoiman ajatuksena on tasapainottaa sähköjärjestelmää, kun säästä riippuvainen tuuli- ja aurinkovoima lisääntyvät voimakkaasti. Muutos johtaa siihen, että aika ajoin sähköstä on ylitarjontaa ja välillä siitä voi tulla pulaa.
Pumppuvoimalaitoksessa vettä pumpataan yläaltaaseen kun sähköä on paljon tarjolla, ja vesi lasketaan ala-altaaseen, kun sähköä on niukasti tarjolla.
Kemijoki oy:n toimitusjohtajan Tuomas Timosen mukaan ympäristövaikutukset ovat sitä pienemmät, mitä isompi alapuolinen vesistö on. Ailangantunturilla ala-altaana toimisi iso Kemijärvi.
– Sehän on jo valmiiksi säännöstelty, Timonen huomauttaa.
Ailangantunturin yläaltaana voisi toimia joku tunturissa oleva luonnonjärvi, jonka veden korkeutta ryhdyttäisiin säännöstelemään. Silloin tunturiin ei tarvitsisi kaivaa uutta tekojärveä.
– Tällöin ei olisi tarvetta esimerkiksi rakentaa mittavia patorakenteita, Timonen sanoo.
Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen sähkö tuotaisiin valtakunnanverkkoon todennäköisesti Pirttikosken voimalaitokselta. Sähkön siirrossa olisi mahdollista hyödyntää valmista johtokäytävää Jumiskon ja Pirttikosken välillä.
Muita voimaloita selvitetään
Samalla kun Kemijoki oy jatkaa Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen esisuunnittelua, yhtiö selvittää edelleen muiden pumppuvoimalaitosten rakentamisen mahdollisuuksia Kemijoen vesistöön. Keväällä yhtiö kertoi, että se tutkii pumppuvoiman mahdollisuuksia Kemijärven lisäksi Sodankylässä ja Rovaniemellä.
Timosen mukaan Kemijoen suunnittelema pumppuvoima ei vielä nykyisellään ole taloudellisesti kannattavaa. Yhtiö kuitenkin varautuu siihen, että sähköjärjestelmän muutokset tekevät ajatuksesta kaupallisesti toteuttamiskelpoisen ensi vuosikymmenellä.
Ailangantunturin ja muiden pumppuvoimaloiden rakentaminen riippuu Timosen mukaan pohjimmiltaan siitä, miten sähkön kulutus ja tuotanto kehittyvät. Se taas riippuu esimerkiksi vetytalouden kehityksestä ja hiilivapaiden terästehtaiden rakentamisesta tulevina vuosikymmeninä.
– Aikoinaan Kemijoen rakentaminenkin kesti 50 vuotta, Timonen huomauttaa.
Säätöä verkkoon
Pumppuvoima hyödyntäisi pohjimmiltaan sähkön hinnan vaihtelua. Voimala käyttäisi sähköä kun se on halpaa, ja tuottaisi sähköä kun se on kallista. Samalla sähkön toimitusvarmuus paranisi kaikilta sähkön käyttäjiltä.
Kemijoki oy:n selvityksen mukaan pumppuvoima alentaisi tukkusähkön hintaa, vakauttaisi sähkön hinnan vaihtelua ja parantaisi sähkön hinnan ennustettavuutta. Se myös edistäisi tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentamista, jota tarvitaan päästöjen vähentämiseksi energiajärjestelmästä ja teollisuudesta.
Rakentaminen maksaisi 600–800 miljoonaa
Kemijoki oy kertoi viime keväänä suunnittelevansa noin viiden pumppuvoimalaitoksen rakentamista Kemijoen vesistöön. Kyse olisi yhteensä 2–3 miljardin euron investoinneista. Ennen Ailangantunturia yhtiö ei ollut kertonut vielä tarkemmin kohteista, joihin se pumppuvoimaa suunnittelee.
Ailangantunturilla pumppuvoimalan putouskorkeudeksi saadaan noin 200 metriä. Suuren putouskorkeuden ansiosta tunturille voi rakentaa peräti 550 megawatin voimalan. Näin iso säätövoimala tasapainottaisi jo tuntuvasti valtakunnallista sähköjärjestelmää.
Suunnitellun mittaluokan pumppuvoimalan rakentaminen Ailangantunturille maksaisi Kemijoki oy:n mukaan 600–800 miljoonaa euroa.