Jo viidettä kertaa Kuusamon NUTS Karhunkierros -ultrajuoksukisaan osallistuva helsinkiläinen Juuso Simpanen, 30, tähtää ensi syksynä Thaimaassa järjestettäviin lajin MM-kisoihin.
Viime vuonna NUTS Karhunkierros -kisassa Simpanen voitti niin kutsutun 166 kilometrin ”perusmatkan”, Rukalta Hautajärvelle ja takaisin, ja teki samalla reittiennätyksen. Mies pinkoi matkan aikaan 17 tuntia, 29 minuuttia ja 45 sekuntia.
– Tällä kertaa osallistun 83 kilometrin kisaan, siitä on tarkoitus selvitä 7,5 tunnissa, Simpanen kertoo.
– Lyhyempi matka sen vuoksi, kun osallistun kuukauden kuluttua Dolomiiteilla Italiassa järjestettävään 120 kilometrin vuorijuoksuun, Simpanen jatkaa.
Salomon Trail Teamia edustava Juuso Simpanen muistelee vuoden 2016 NUTS Karhunkierroksen 166 kilometrin kisaa, jonka hän joutui jalkavaivojen vuoksi keskeyttämään. Sen jälkeen hän on osallistunut vastaavalle matkalle kahdesti ja voittanut, ja siis viime vuonna reittiennätyksen kera. Yhden kerran mies on osallistunut myös 34 kilometrin kisaan.
– Viime vuoden kisa oli tosi onnistunut muutoin, paitsi alussa juoksin harhaan ja siinä kului aikaa noin viisi minuuttia, Simpanen kertoo.
– Tykkään Rukan maastoista, ne ovat mukavan vaihtelevat riippusiltoineen ja koskien ylityksineen. Välille osuu myös helppoja polkuosuuksia, jolloin vauhtia voi koventaa.
Simpanen ei kuitenkaan odota huippusuoritusta tämän kevään Rukan polkujuoksukisastaan, syynä on hänen vasta sairastamansa korona, joka piti miehen tauolla treeneistä.
-Otan kisan enemmänkin harjoituksena, mies tuumaa.
Ensi syksyn MM-kisoista Thaimaasta Simpanen odottaa sen sijaan menestystä. Kotimaan kisoissa jo lähes kaiken saavuttaneen Simpasen tavoitteet ovat nyt kansainvälisissä kisoissa.
– Viimeiset neljä vuotta olen ollut terve ja olen pystynyt harjoittelemaan kovaa. Tarkoitus on olla ensi syksynä MM-kisoissa kärkikahinoissa mukana, lajissa jo kymmenen vuotta kansainvälisellä tasolla kilpaillut Simpanen kertoo.
Simpanen on voittanut ultrajuoksijana viime vuosina lajissa NUTS Karhunkierroksen lisäksi monia muitakin kisoja. Voittopalkinnot hän on käynyt pokkaamassa muun muassa Masokistin unelmasta (100 km) Paloheinässä 2015, Nuuksion 70 Trail Ultrasta 2017, 2018, 2019 ja 2020 sekä Ultra Trail Tour Finland -kiertueelta vuosina 2017 ja 2021.
Hänen ennätyksensä puolimaratonilla on 1.10.58, joka on juostu Haminan puolimaratonilla 2020, maratonilla 2.39.42, joka on juostu Thaimaassa vuonna 2017 ja 100 kilometrin juoksussa 7.38.40, joka on juostu Espanjan Los Alcazaresissa vuonna 2016. Marraskuussa 2021 Simpanen juoksi Joensuussa 12 tunnin juoksun Suomen ennätyksen 148,640 kilometriä.
Ennen juoksu-uraansa Simpanen pelasi jalkapalloa pääsarjatasolla.
Mikä miestä kiehtoo ja saa kisaamaan ylipitkillä matkoilla? Miksi normaalit pitkät matkat ratajuoksun 10000 metristä vähän yli 42 kilometrin pituiseen maratonkisaan eivät riitä?
– Sitä haluaa kokeilla rajojaan, kuinka pitkiä matkoja sitä pystyy juoksemaan ja kauanko niihin menee aikaa, Simpanen vastaa.
– En ole kovin nopea, mutta olen fyysisesti kestävä ja ylipitkillä matkoilla myös henkinen puoli ratkaisee, hän jatkaa.
Simpanen kertoo juoksevansa enimmillään neljä ultrajuoksukisaa vuodessa.
– Tämä määrä on ehdoton maksimi, kisojen välissä pitää pystyä treenaamaan ja palautumaan, hän sanoo.
– Viime vuonna osallistuin Karhunkierroksen lisäksi Ylläksen 160 kilometrin kisaan, Kolin 130 kilometrin Vaarojen lenkkiin ja lisäksi Joensuussa tosiaan tein Suomen ennätyksen 12 tunnin ratajuoksussa, Simpanen luettelee.
Simpanen on juoksu-urallaan kuluttanut eräänkin parin juoksutossuja. Mies on lähtenyt ahkerasti lenkille, siitä kertoo harjoitusten kilometrimäärät. Hän kertoo juoksevansa noin 6000-7000 kilometriä vuosittain. Sen päälle tulee vielä muut treenit, esimerkiksi viime talven aikana mies hiihti lähes 1000 kilometriä ja teki runsaasti lihaskuntoharjoituksia.
Juuso Simpanen on jo kahdeksan vuoden ajan noudattanut vegaanista ruokavaliota. Hän kertoo jo tottuneensa siihen, mitä pitää syödä ja kuinka paljon, että esimerkiksi energiavarastot pysyvät kovien treenien ja kisojen aikana tasapainossa.
– Toki välistä on haastetta, että ruuasta saa riittävästi energiaa. Kasvisruokailijaksi ryhtyessäni sain oloni tuntumaan kokonaisvaltaisesti energisemmältä, Simpanen päättää.