Ukko Mä­ki­ruo­ho, 8, nukkuu hyvin ulkona, ja seu­raa­va paik­ka­kin on jo mie­les­sä – Uni­lää­kä­ri ke­hot­taa pois­ta­maan mit­ta­rit sor­mis­ta ja ran­teis­ta

Mökissä on viileämpää kuin sisällä, ja vähemmän ääniä.

Edellisenä yönä Mäkiruoho testasi makuupussissa nukkumista jo sisällä.

Valoisaa aikaa piisaa niin, että ennen nukahtamista hän ehtii lukea. Jos yön aikana tulee sisälle asiaa, saattaa otsalamppu olla tarpeen.

Lauantaina 26. elokuuta Suomen Latu haastaa nukkumaan ulkona. Pihamökki on siihen yksi hyvä vaihtoehto.

Teltassakin Mäkiruoho on nukkunut isovanhempien takapihalla, mutta silloin rankka vesisade pakotti siirtymään sisätiloihin kesken kaiken, aamuyöstä.

Seuraavaksi ulkonukkumispaikaksi Mäkiruoho ja perheen muut lapset ovat suunnitelleet trampoliinia.

– Se voisi olla kivaa. Voisi heti aamulla alkaa pomppimaan.

Perheen vanhemmat Katriina Mäkiruoho ja Janne Heinonen ovat viettäneet öitä ulkona enemmänkin: teltassa, asuntoautossa ja riippumatossa. Katriina Mäkiruohoa kiinnostaisi kokeilla ylös puuhun viritettävää tentsile-telttaa.

Toiveissa on myös tehdä yön yli vaellus lasten kanssa Lapissa.

Oman rytmin mukaan

Ulkona tai sisällä – uni on polttoainetta, jolla ihminen toimii.

Oululainen unilääkäri Eeva Löfgren pitää riittävää ja laadukasta nukkumista ihmisen toimintakyvyn kannalta tärkeimpänä osa-alueena.

Mihin kaikkeen se vaikuttaa?

– Jaksamiseen, oppimiskykyyn, palautumiseen, immunologiaan, stressinsietoon ja painonhallintaan, Löfgren luettelee tärkeimpiä.

Unen aikana aivot puhdistuvat päivän mittaan kertyneestä kuonasta. Nukahtamisen jälkeiset ensimmäiset tunnit ja syvän unen vaihe ovat siinä erityisen tärkeitä.

Siinä missä aivot huoltuvat unen aikana, sydän pääsee huilaamaan. Elintoiminnot rauhoittuvat ja syke on matalimmillaan.

Sinänsä sillä ei ole väliä, nukahtaako ihminen alkuillasta vai myöhemmin, kunhan se vain tapahtuu säntillisesti samoihin aikoihin.

Myöhään valvominen ei ole hyväksi, jos se johtuu alkoholista tai tupakasta, mutta Löfgren kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan omaa luonnollista unirytmiään toteuttava iltavirkku ei sairasta sen enempää kuin aamuvirkku verrokkinsa.

Aamuyön REM-uni on palasten järjestelyn aikaa. REM-unen aikana oppiminen vahvistuu ja tunneälykkyys kehittyy.

Löfgrenin mukaan unen suhteen ei kannata tinkiä määrästä eikä laadusta, mutta jos ihan pakko on, niin REM-unesta voi hetkellisesti joustaa.

Ei sää, mutta se pimeä

Karkkilalainen Piia Leino nukkuu ulkona vähintään yhden yön joka kuukausi, usein montakin. Tulevaksi yöksi hän on viritellyt riippumaton omaan pihaansa.

Innostus lähti Karhunkierroksesta vuonna 2020. Siihen ystävänsä kanssa valmistautunut Leino päätti totutella ulkona nukkumiseen lähikohteissa.

Ulkoöiden into ei suinkaan loppunut Karhunkierrokseen. Leino päätti jatkaa ulkona nukkumista erilaisissa paikoissa vuoden 2021 alusta alkaen. Vain yksi kuukausi on jäänyt väliin.

Yö Eerikkilässä Myllylahden laavulla tammikuussa oli turvallinen valinta ensimmäiseksi pakkasyöksi, sillä ongelmatilanteessa sieltä olisi päässyt kotiin. Sellaista ei kuitenkaan tullut, eikä ole tullut sen jälkeenkään.

Leino kertoo, miten kinkkisin tilanne on ollut lähinnä se, että suunniteltu laavu on jo ollut täynnä nukkujia, jolloin on pitänyt etsiä toinen paikka.

Hienoimmaksi kokemuksekseen hän nostaa toukokuisen trooppisen yön Kemiön Söderlångvikissä kallion päällä sijaitsevassa laavussa.

– Olemme kaverin kanssa puhuneet, että sinne ei voi mennä toista kertaa, sillä sitä tunnelmaa ja oloa ei vain saa takaisin, Leino miettii.

Toinen huippuhetki sattui Nuku yö ulkona -haasteen aikaan vuosi sitten. Silloin Leino yöpyi kaverinsa kanssa Örön saarella, jossa vietettiin Itämeripäivää samaan aikaa.

Sääolosuhteet eivät Leinoa pelota, sillä varustautuminen on aina olosuhteiden mukaista. Talven pakkasilla ja vaakatasoon tulevalla sateellakin tulee lähdettyä, kun yö on lyöty hyvissä ajoin lukkoon kaverin kanssa.

Pimeä on eri juttu.

– Pilkkopimeään en ole syksyllä yksin lähtenyt. Se on vielä haasteena, mutta jos sen tänä vuonna tekisi.

Luonnon äänet, latautuminen tulevaan, hetkessä eläminen ja omat ajatukset. Ne ovat ulkona nukkumisen plussia, joita Leino arvostaa. Pitkää pimeää kautta lukuun ottamatta hän nauttii myös yksin omien ajatustensa kanssa yöpymisestä.

– Silloin huomioi myös enemmän luontoa ympärillään.

Hyvä uni tehdään päivällä

Puhe hyvästä unesta ei lohduta huonosta nukkumisesta tai unettomuudesta kärsivää yhtään, jopa päinvastoin.

Jokainen nukkuu joskus huonosti, ja se on vain inhimillistä, unilääkäri Eeva Löfgren muistuttaa.

Unen laadun parantamiseen on keinoja, joista hänkin potilaidensa kanssa aina aloittaa: ilta-alkoholi pois, kofeiinia ei liian myöhään, laitehärpäkkeet pois, rauhoittumisen aloittelu hyvissä ajoin.

– Hyvä uni tehdään päivällä, Löfgren muistuttaa.

Mitä se tarkoittaa?

Päivittäisessä tekemisen tulvassa ihmisen sympaattinen hermosto yliaktivoituu. Koska keho ei erota kivaa ja kuormittavaa stressiä toisistaan, kierrosten laskeminen päivän mittaan koskee kaikkea tekemistä.

Tämä onnistuu pienilläkin konsteilla.

– Nauraminen on ykköskeino, Löfgren sanoo.

Siksi esimerkiksi työpaikkalounaalla kannattaa valita se pöytäseurue, jossa on hauskinta. Lemmikin silittäminen on toinen konsti, ja sellaisia ovat myös halailu ja seksi.

Sitten on luonto. Jo pelkkä ikkunasta vihreyteen tuijottelu nollaa kierroksia, ja niin tekee varsinkin oleskelu luonnossa.

Ulkona nukkuminen ei sovi kaikille

Ulkona nukkuminen on Löfgrenin mukaan hyväksi, jos se tuntuu hyvältä: jos äänet eivät vaivaa, mikään ei pelota ja alusta on sopiva.

Herkkäuniselle ulkona nukkuminen ei välttämättä ole palauttava kokemus. Silloin lääkäri kehottaa armollisuuteen itseään kohtaan.

– Ei ole häpeä mennä omaan sänkyyn nukkumaan.

Löfgren muistuttaa, että luonnolle pitää antaa aikaa. Suorittaminen pilaa sekä luonnosta nauttimisen että nukkumisen.

Ulkoilu- ja luontoiluhetkiä löytyy pitkin päivää. Esimerkiksi työmatkareittinsä voi suunnitella kulkemaan metsän läpi, kahvitaukonsa voi viettää pihalla. Ja:

– Lasten treenien aikaan voi tehdä muutakin kuin katsoa somea.

Jo ajatus mielipaikasta helpottaa nukahtamista

Pitkään jatkunutta unettomuutta Eeva Löfgren kuvailee surulliseksi olotilaksi, jota kuitenkin pystytään usein helpottamaan.

– Vaikka uni ei aina tulisi, lepokin palauttaa, hän sanoo.

Stressaantuneena on jopa mahdotonta nukkua hyvin. Yksi stressin aiheuttaja voi olla yltiöpäinen mittaaminen. Siksi lääkäri kehottaa monesti asiakkaitaan poistamaan sormistaan ja ranteistaan erilaiset elimistön toimintaa jatkuvasti mittaavat härpäkkeet.

Niiden sijaan rauhoittuminen toimii paremmin – auttaa siinä sitten luonto, hyvä kirja tai kulttuuri.

– Kannattaa etsiä se paikka, jossa tuntuu aina hyvältä. Se voi olla oma sohva, läskipyöräilyä meren jäällä tai kulkemista lemmikin kanssa luonnossa. Niihin voi sitten hakeutua tai palata mielessään.