Luonnonmetsätyöryhmä esittää kahtatoista uutta kansallispuistoa Suomeen. Niistä kuusi sijoittuisi Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin ja Kainuuseen. Lisäksi työryhmä esittää, että kahdeksaatoista nykyistä kansallispuistoa laajennettaisiin.
Pohjois-Suomeen ehdotettavia uusia kansallispuistoja olisivat Aalistunturin, Inarijärven, Kivaloiden, Lounais-Lapin erämaan, Vaara-Kainuun ja Vuotoksen kansallispuistot.
Luonnonmetsätyöryhmä kertoo laatineensa ehdotuksensa siten, että valtakunnallisten alue- ja luontotyyppien suojelun selvimmät puutteet saataisiin korjattua, mutta resurssit kohdennettaisiin luonnonsuojeluun samalla mahdollisimman tehokkaasti.
Esitykset on tehty niin, että ne synnyttäisivät todellista uutta suojeltua tilaa lajistolle. Mukana ei siis ole sellaisia kohteita, jotka on jo suojeltu niin, että kansallispuiston status ei käytännössä lisäisi suojelutasoa.
Pohjois-Suomeen ehdotettavat kansallispuistot varjelisivat jäljellä olevia vanhoja metsiä, pohjoisen vaaraluontoa ja peräpohjalaisia soita.
Luonnonmetsätyöryhmän mielestä Länsi- ja Lounais-Lapissa on yksi maan selvimmistä kansallispuistotyhjiöistä.
Uusi Aalistunturin kansallispuisto sijoittuisi Kolarin ja Pellon alueelle, Lounais-Lapin erämaan kansallispuisto Tervolan, Tornion ja Ylitornion rajamaille, ja Kivaloiden kansallispuisto Rovaniemelle Kaihuanvaaran maisemiin.
Inarinjärvi kuuluisi Luonnonmetsätyöryhmän mielestä kansallispuistoksi, koska se on Suomen ainoa arktinen suurjärvi ja sellaisena eurooppalainen harvinaisuus.
Vuotoksen kansallispuistoa työryhmä perustelee sillä, että kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus suojella laajasti suurjoen rantoja. Missään muualla ei ole mahdollista koota samalla tavoin rantoja valtiolle kuin Kemijoki oy on tehnyt hylätyn tekoallashankkeen vuoksi.
Kainuuseen työryhmä perustaisi uuden kansallispuiston maakunnan halkaisevalle vaaraketjulle, joka tunnetaan talvien suurista lumimääristä, rehevistä rinnelehdoista, runsaista pohjavesivaroista ja raakkupuroista.
Monia nykyisiä kansallispuistoja Luonnonmetsätyöryhmä laajentaisi, jotta suojelualueet muodostaisivat nykyistä isompia kokonaisuuksia ja niiden keskinäinen kytkeytyneisyys paranisi.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla työryhmä esittää, että useista erillisistä alueista koostuvaa Syötteen kansallispuistoa laajennettaisiin tuntuvasti, jolloin kokonaisuudesta tulisi yhtenäisempi.
Oulangan ja Hossan kansallispuistoja työryhmä laajentaisi Venäjän rajaa vasten oleville erämaisille alueille.
Luonnonmetsätyöryhmän esitys tarkoittaisi kokonaisuutena kansallispuistoverkoston laajentamista noin 360 000 hehtaarilla. Tarvittava pinta-ala olisi enimmäkseen valtion omistamia maita.
Työryhmän ehdotukset eivät koske merialueiden luontokohteita, eikä esityksessä ole varsinaisesti tarkasteltu saamelaisten kotiseutualueen suojelutarpeita.
Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola katsoo, että ehdotuksia uusiksi kansallispuistoiksi olisikin vielä hyvä täydentää.
– Isoimmat alueelliset puutteet ovat Kilpisjärven suurtunturit ja Pohjanlahden rannikko. Merikansallispuistoihin täytyy lisätä valtion vesialueita, Veistola sanoo SLL:n tiedotteessa.
Esikuva 50 vuoden takaa
Luonnonmetsätyöryhmä on kartoittanut jo vuosien ajan Suomen metsien luontoarvoja lisäsuojelua varten.
Työryhmä koostuu vapaaehtoisista asiantuntijoista, joita on rahoittanut ainakin Koneen Säätiö.
Esitys kansallispuistoverkon kehittämisestä julkistettiin keskiviikkona Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämässä juhlaseminaarissa.
Seminaaria vietettiin, koska tasan 50 vuotta sitten kansallispuistokomitea ehdotti 42 kansallispuiston perustamista. Moni ehdotuksista on sittemmin toteutunut.