Sompiojärven metsäautotiellä on ollut tänä kesänä jopa ruuhkaa, kun yhä usemmat ihmiset haluavat kuvata itsensä luonnonpuistossa sijaitsevalla Pyhä-Nattasilla. Ennen rauhallisen kohteen kävijämäärät ovat viisinkertaistuneet kymmenesssä vuodessa. Metsähallituksen tekemän arvion mukaan Sompion luonnonpuistossa kävi vuonna 2011 3000 vierailijaa. Vastaava lukema vuonna 2020 oli 15 000. Tänä kesänä luonnonpuistossa on ollut 7600 käyntiä.
Sompion luonnonpuiston puistonjohtaja Joel Erkkosen mukaan polku ei ole kestänyt kasvaneita kävijämääriä.
– Polku on lähtenyt leviämään ja hyvää kulku-uraa on haettu laajalla rintamalla merkityn polun rinnalta tietyistä paikoista. Yleensä kosteat ja kiviset paikat pyritään kiertämään ja hakemaan parempaa kulkua jalan alle.
Pyhä-Nattasen polkua on nyt osin kestävöity sorastamalla.
– Sorastus ohjaa kävijöiden kulkua selkeästi paremmin ja pitää kulun merkityllä reitillä, jossa sen luonnonpuistossa tulee pysyäkin, Erkonen sanoo.
Joel Erkkosen mukaan lisääntynyt kävijämäärä ei silti aiheuta paikalle periaatteellista haittaa.
– Jos roskat tulevat takaisin retkeilijöiden matkassa, tulia ei tehdä ja noudatetaan luonnonpuiston järjestyssääntöä, niin tälle kyseiselle kohteelle ei pitäisi olla suurta periaatteellista haittaa. Eri asia on sitten, miten koetaan onko suuri käyntipaine eettistä.
"Ihmiset ovat lukeneet Pyhä-Nattasista netistä"
Vuotson Majan yrittäjän Eeva-Liisa Vainiorannan mukaan Vuotsossa heillä yöpyvistä kotimaisista matkailijoista suuri osa vierailee Pyhä-Nattasilla.
– Meidän ei tarvitse suositella tai mainostaa Pyhä-Nattasia kenellekään, sillä asiakkaat ovat jo valmiiksi menossa sinne. Kun aamiaispöydässä kysymme asiakkaiden suunnitelmia, he vastaavat aina Pyhä-Nattaset.
Vainiorannan mukaan Vuotson matkailijat kyselevät lähinnä Sompiojärven tien kuntoa ja sijaintia. Muuta he eivät paikasta kysy, sillä matkailijat ovat usein perehtyneet paikkaan jo valmiiksi.
– Ihmiset ovat lukeneet Pyhä-Nattasista netistä. Kävijämäärät räjähtivät, kun paikka mainittiin Metsien kätkemät tv-ohjelmassa.
Paikalliset ovat olleet huolissaan paikan siisteydestä ja Sompiojärventien kunnosta.
– Jos asiakas kysyy paikasta, niin vastaamme sen olevan saamelaisten pyhä paikka. Sanomme myös, että siellä pitää käyttäytyä sen mukaisesti, Vainioranta kertoo.
Metsähallituksen arkeologi Juha-Pekka Joonan mukaan Pyhä-Nattaset ovat olleet saamelaisten pyhä paikka satojen vuosien ajan
– Tunturin laella on suuria graniitista muodostuneita rapautumisjäännöksiä eli tooreja, jotka ovat olleet palvontapaikkoja. Todennäköisesti vaikuttavan luonnonmuodostuman takia siitä on tullut saamelaisten pyhä paikka, Joona kertoo.
Tavoitteena onnistunut retkikokemus ja hyvinvointirokotus
Yleinen retkeilyn suosion kasvu on Joel Erkkosen mukaan johtanut myös Pyhä-Nattasen kasvaneeseen kävijämäärään.
– Ihmiset hakevat paikkoja, joista nähdään kuvia instagramissa tai vertaisryhmien somessa.
Erkkosen mukaan retkeilijöiltä toivottaisiin kestävää retkeilyä. Hänen mukaansa luontoon tulisi jäädä mahdollisimman vähän jälkiä vierailuista.
– Retkietiketti antaa hyvät rautalankaohjeet siitä, kuinka retkeilyä voi toteuttaa sekä luonnon kannalta kestävästi, että myös tilanteissa missä sosiaalista kestävyyttä koetellaan.
Erkkosen mukaan tavoitteena olisi, että kaikki retkeilijät saavat onnistuneen retkikokemuksen ja oman hyvinvointirokotuksensa.