Tuore tar­kas­tus kertoo useista puut­teis­ta Kuu­sa­mon suur­pe­to­kes­kuk­ses­sa – Aidat vanhoja ja ti­la­päi­ses­ti paik­kail­tu­ja, Juu­so-kar­hun käytös kertoo stres­sis­tä ja vi­rik­kei­den puut­tees­ta

Tarkastus on ensimmäinen sen jälkeen, kun Tara-niminen karhu pääsi ulos aitauksestaan ja kävi tarhan johtajan ja keulahahmon Sulo Karjalaisen kimppuun. Karjalainen sai hyökkäyksessä vammoja. Poliisi lopetti vaaralliseksi arvioimansa karhun.

Tarkastuskäynti tehtiin 6. toukokuuta. Tarha on ollut suljettuna yleisöltä. Käynnistä oli raportin mukaan sovittu Sulo Karjalaisen kanssa, mutta hän ei ollut paikalla. Keskusta edusti karhunhoitaja Pasi Jäntti.

Tarkastuksessa havaittiin lukuisia puutteita varsinkin karhujen osalta. Korjattavaa ja ongelmia oli aitauksissa ja virikkeiden puutteessa.

Lisäksi AVI vaatii keskukselta nyt selkeän listauksen siitä, mitä eläinlajeja ja kuinka monta yksilöä keskuksessa elää. Karhujen ja ilvesten osalta AVI haluaa myös selonteon josta käy ilmi kunkin eläimen ikä, sukupuoli ja tulotapa tarhalle.

Tarkastushetkellä tarhassa oli kuusi aikuista ruskeakarhua ja yksi pentu. Pentukarhu asuu Jäntin mukaan edelleen toimitusjohtaja Karjalaisen asuinrakennuksen yhteydessä.

Ilveksiä oli neljä, poroja neljä, koirasusia neljä sekä kettuja yksi.

Juuso-karhun käytös kertoo stressistä

Keskuksen tunnetuin eläin on Juuso-karhu, jonka käytös kertoi eläinlääkärien mukaan stressistä ja virikkeiden puutteesta.

– Juuso-karhun havaittiin tarkastuksen aikana useaan kertaan heijaavan päätään ja ylävartaloaan puolelta toiselle samalla tavalla kuin aiemmillakin tarkastuskäynneillä. Eläin toistaa merkityksetöntä liikesarjaa kerta toisensa jälkeen.

Karhuilla ei myöskään ole riittäviä kiipeilymahdollisuuksia. Yksi karhuaitaus on liian pieni, koska sen lisäosan ovea pidettiin suljettuna.

Aitarakenteet ovat monin paikoin vanhoja, ruosteessa ja huonokuntoisia. Tarkastajat kehottavat kunnostamaan ne pikimmiten, jotta eläinten karkaaminen ja loukkaantuminen teräviin rakenteisiin estetään.

Aitojen reikiä on paikattu tilapäisesti, myös se aukko josta välikohtauksen jälkeen lopetettu Tara-karhu pääsi karkaamaan. Yhden karhuportin yläsalpa oli auki.

– Reeta-karhun tarhan aidassa on kaksi reikää. Toisen reiän reunoissa on teräviä piikkejä, joihin karhu voi loukata itsensä. Aina-karhun tulevassa tarhassa aitatolpat ovat kallellaan ja aita vinossa. Aidassa on myös verkon korjausten jäljiltä teräviä rautalangan pätkiä, eikä aidassa ole vielä sähkölankoja. Useat eläintarhan aitausten aidat/aitatolpat ovat talven jäljiltä kallellaan, raportissa listataan.

Eläinten sukulaisuudet eivät tulleet selviksi

Tarhan karhujen ja ilvesten keskinäiset sukulaisuussuhteet eivät tulleet tarkastuksella täysin selviksi edes kysyttäessä. Siten ei raportin mukaan voida olla varmoja, etteivät sukua olevat karhut ja ilvekset pysty lisääntymään keskenään.

Ilves on lisäksi luonnossa yksineläjä, ja tarhaoloissa tulisi pyrkiä samaan.

Eläinlääkärien mukaan ongelmallinen on myös karhujen ruokintaan käytetty pehmeä seos lihaa, kalaa, viljaa, vettä sekä vitamiineja. Ohessa ne saavat luisia ruhonosia.

– Karhuille kannattaa antaa mahdollisimman paljon syötäväksi myös erilaisia luisia ruhonosia ja isompia lihanpaloja, koska pelkkä pehmeän ruuan syöminen ei ole karhuille fysiologisesti ominaista, raportissa sanotaan.

Karhuille annetaan myös hunajaa ja hedelmiä. Niissä on paljon sokeria ja energiaa, jota karhut eivät tarhaoloissa paljoa kuluta. Sokerista ravintoa kehotetaan antamaan vain pieniä määriä makupaloina.

Tarkastuksen perusteella AVI harkitsee eläinsuojelulain mukaisten kieltojen tai määräysten antamista. Keskukselle on varattu mahdollisuus antaa selvitys 31. toukokuuta mennessä etenkin siitä, missä aikataulussa havaitut epäkohdat korjataan.

Sulo Karjalainen ei keskiviikkona halunnut kommentoida tarkastusta.

Myös Tukes teki turvallisuustarkastuksen

Myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on tehnyt kuluttajaturvallisuuslain perusteella tarkastuksen keskukseen karhujen karkaamisen takia.

Tukesin mukaan keskuksella ei esimerkiksi ole etukäteen pohdittua, kirjattua tai harjoiteltua toimintamallia esimerkiksi karhujen karkaamisen varalta. Onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista ei pidetä kirjaa.

Keskuksen mukaan toimintamalleja ollaan kehittämässä.

Tukes kehottaa korjaamaan yrityksen turvallisuusjohtamisen sekä panemaan esimerkiksi eläinaitausten rakenteet kuntoon. Toimia koskevan selvityksen antamisen takaraja on 23. toukokuuta.

Lue lisää: Kuu­sa­mon Suur­pe­to­kes­kuk­sen toi­min­nas­ta pal­jas­tu­nut lu­kui­sia epä­koh­tia – Kar­hun­hoi­ta­ja Pasi Jäntti myöntää epä­koh­dat ja löperön suh­tau­tu­mi­sen vi­ra­no­mais­mää­räyk­siin: "Nyt kaikki muut­tuu"