Voiko tun­tu­ri­pu­ros­ta enää juoda?

Lapin Kulta 1 –tunturipurojen raikkautta, kuului unohtumaton slogan. Liekö aikanaan suositun olutmainoksen syytä, että Lappiin liittyy sitkeä mielikuva ikuisesti puhtaista vesistä?

Lapin Kulta –mainoksien kuvissa kuohusi kirkas puro ja erämaajärvi päilyi ihanasti. Eräässä vanhassa mainoksessa kuvattiin houkuttelevasti: Lapin koskemattomassa luonnossa ovat alkulähteemme.

Koskematon luonto taitaa elää enää mielikuvissa. Esimerkiksi Suomen suosituin kansallispuisto Pallas-Yllästunturi ja sen tunnetuin Hetta-Pallas -reitti vetää tuhansia retkeilijöitä puoleensa kesäisin ja talvisin.

Tunturi-Lapin suurella suosiolla on haittapuolensa. Viime kesänä Enontekiön ja Muonion alueelle annettiin kehotus keittää purosta otettu vesi. Syynä oli retkeilijän saama vatsatauti, joka oli peräisin kampylobakteerista.

Kun tapauksesta uutisoitiin, Muonio-Enontekiön johtava lääkäri Teemu Taulavuori sanoi haastattelussa, että Lapin puhtaalla vedellä on hieman liian legendaarinen maine.

– Halusin herätellä siihen, että maailma muuttuu. Ilmastonmuutos aiheuttaa sen, että vedet lämpenevät ja rehevöityvät. Vesissä voi olla ulosteperäistä jätettä. Enää ei voi luottaa vanhaan myyttiin, että vesi, joka näyttää kirkkaalta, on kaikkialla juotavissa, Taulavuori sanoo.

Muonion terveyskeskukseen hakeutuu etenkin loppukesäisin muutamia vatsataudista kärsiviä potilaita. Aiheuttajana ovat olleet kampylo-, shigella- ja yersiiniabakteerit.

Vain kylmä kaltiovesi on on varmasti puhdasta

Tarkkaa tutkimustietoa Lapin vesistöissä esiintyvistä mikrobeista ei ole. Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollon terveystarkastaja Katri Sihvolan mukaan pintavesissä voi kuitenkin olla myös cryptosporidium- ja giardia- nimisiä alkueläimiä. Ne aiheuttavat ikäviä suolistoinfektioita. Myös norovirusta on havaittu.

Niin ihmiset kuin eläimet levittävät mikrobeja, jotka leviävät veden välityksellä. Esimerkiksi porojen, majavien ja piisamien uloste vedessä saattaa aiheuttaa retkeilijälle ikävän vatsataudin. Lintujen ulosteesta peräisin olevat kolibakteerit ovat jokakesäistä kauraa monilla uimarannoilla.

Ihminen saastuttaa vesiä monin tavoin. Taulavuori on pohtinut, voisiko massatapahtumilla, esimerkiksi isoilla vaellustapahtumilla tai polkujuoksukisoilla, olla yhteys pienten vesistöjen likaantumiseen pohjoisessa. Hän toivoisikin, että kaikki retkeilijät ymmärtäisivät olla tekemättä tarpeitaan liian lähelle vesistöjä.

Vaikka vesi näyttäisi kuinka hyvin virtaavalta, kirkkaalta ja houkuttelevalta, veden puhtaudesta ei voi olla varma. Vain ehta lähdevesi saa Taulavuorelta synninpäästön.

–Kylmä kaltiovesi on sellainen, jota joisin itsekin puhdistamattomana.

Jos mietit puhdistamista: Vesi pitää puhdistaa

Ideaali tilanne olisikin, mikäli vaellusreitin varrella olisi karttaan merkittyjä lähteitä. Jos niitä ei kuitenkaan ole, Taulavuori antaa yksinkertaisen ohjeen: ”jos pysähdyt miettimään, pitäisikö vesi puhdistaa, se pitää puhdistaa."

Kaikkein varmin keino päästä eroon bakteereista, viruksista ja alkueläimistä on keittäminen.

–Viiden minuutin keittäminen tappaa vedestä kaikki taudinaiheuttajat, Katri Sihvola kertoo.

Keittäminen ei kuitenkaan pure sinilevään, joten sinileväistä vettä ei pidä juoda missään olosuhteissa.

Sulatettu lumikin keitettävä

Entäpä vesihuolto talvivaelluksella? Onko lumen sulattamisessa vedeksi riskejä?

Lumi tulee ottaa puhtaasta paikasta. Keittämällä lunta saa juomakelpoista vettä, mutta jos ajattelee sulattavansa lumen ihan vain autiotuvan lämmössä, se ei ole suositeltavaa.

– Lämpimässä vedessä bakteerit voivat lisääntyä. Vesiastioiden puhtaudesta tulee myös huolehtia, Sihvola sanoo.

Suodattaminen vai keittäminen? Eri menetelmieN HYVÄT JA HUONOT PUOLET

Suvi Ahonen luottaa suodattimeen, Matin Moradi keittämiseen. Kokeneet retkeilijät puhdistavat vetensä, koska eivät halua vatsatautia kesken vaelluksen.

Edessä on karjanjuottopaikka. Traktorin rengasta muistuttavan sammion vesi näyttää inhottavalta. Pinnalla lilluu levää, jota pitää siirrellä, että astiasta saa otettua vettä.

Vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole. Seuraava vedenottopaikka on 30 kilometrin päässä. Suvi Ahonen siirtää kasvit sivuun ja täyttää vesipussinsa suodattimen läpi, vaikka hieman yököttääkin.

Ahonen suhtautuu veden puhdistamiseen tarkasti. Lähtökohta on, että juomaveden pitää mennä suodattimen läpi, oli paikkana Lappi tai Pyreneiden vuoristo.

– Puhdistan veden, jotta en sairastuisi, Ahonen sanoo.

Ahonen tekee useita kuukausia pitkiä vaelluksia, joilla ei aina pysty valitsemaan, mistä veden ottaa. Karjanjuottopaikka oli Continental Divide Trail -nimisen reitin varrella, joka menee halki Yhdysvaltojen, Meksikon rajalta Kanadan rajalle.

Ahonen kohtasi Continental Divide Traililla muita vaeltajia, jotka saivat vatsataudin ja jättivät vaelluksen kesken. Syyksi Ahonen epäilee likaista vettä tai huonoa käsienpesua.

Keittämisen jälkeen vesi pitää jäähdyttää

Matin Moradi käy vaeltamassa pääosin Lapissa. Viimeisimmät retket suuntautuivat Haltille ja Urho Kekkosen kansallispuistoon. Jos tarjolla on lähdevettä tai hyvän oloista juoksevaa vettä, Moradi saattaa juoda purosta ilman puhdistamista.

– Katson ympäristöön ja yläjuoksuun, näkyykö siellä eläimiä, Moradi kertoo.

Moradilla on vaelluksillaan suodatin varmuudeksi mukana, mutta hän pitää veden keittämisestä, koska se on varmin keino mikrobien tuhoamiseksi. Moradia ei haittaa, että keittäminen ei poista mahdollista sivumakua vedestä. Juomaveden keittäminen vaatii myös jonkin verran suunnitelmallisuutta, sillä kuuma vesi ei kesällä jäähdy kovin nopeasti.

–Keitän veden illalla ennen kuin menen nukkumaan ja annan sen jäähtyä aamuun. Tai laitan pullon jäähtymään järviveteen, Moradi kertoo.

Kuka ulostaa vesistöön?

Sekä Ahonen että Moradi ovat huomanneet ikävän ilmiön Lapin retkeilyalueilla: vesistöjen lähellä on vessapaperia. Ahosesta tuntuu, että koronapandemia sai liikkeelle ihmismassat, jotka eivät tiedä, miten retkeilymaastossa pitää toimia. Hän on omin silmin todistanut, kuinka joku kanssaretkeilijä on tehnyt tarpeensa aivan liian lähelle vettä.  Se saa maailmanmatkaajan varovaiseksi Lapissakin.

Ahonen ei kuitenkaan keitä vettä, sillä silloin hän joutuisi kantamaan rinkassaan vielä enemmän kaasupatruunoita, joita tarvitaan jo ruoanlaittoon. Ahosen reiteillä ei nimittäin ole läheskään aina tulipaikkoja.

Hän käyttää veden puhdistamiseen alle 100 gramman painoista Sawyer Squeeze -suodatinta, jossa on ontelokuituinen kalvosuodatin. Se tepsii bakteereihin ja alkueläimiin, mutta viruksiin suodatin ei pysty.

Klooritableteissa kloorin maku

Lisäksi Ahosella on varalta mukana vedenpuhdistustabletteja. Mikäli vesi on hyvin likaista, hän suodattaa sen ensin ja laittaa sen jälkeen vielä tabletin tuhoamaan mikrobeja.

Vedenpuhdistustablettien teho perustuu klooriin, joka kuitenkin jättää veteen ikävän sivumaun. Tabletit poistavat bakteereita, viruksia ja alkueläimiä vedestä.

Jos vedestä haluaa puhtaan lisäksi hyvää, on turvauduttava sellaiseen suodattimeen, joka poistaa ikävän tunkkaiset sivumaut. Tällainen on esimerkiksi Grayl-merkkinen suodatin, joka poistaa vedestä bakteereita, viruksia ja alkueläimiä, jopa mikromuoveja.

Graylin toiminta perustuu suodattimeen, joka painetaan veden läpi sylinterimäisessä juomapullossa. Graylin haittapuoli on paino, koko ja suodattimen painaminen, joka vaatii voimaa.

Pieni suodatin on kätevä, mutta virukset riski

Vedenpuhdistuksessa kannattaakin miettiä, mikä on missäkin tilanteessa tarkoituksenmukainen keino. Riittääkö, että koittaa poistaa mikrobit vedestä, vai haluaisiko sen olevan myös hyvän makuista?

Jos makuasiat eivät ole ykköshuolena, keittäminen on hyvä vaihtoehto. Sitten on tosin mietittävä, onko reitin varrella tulipaikkoja, joissa veden voi keittää vai onko valmis kantamaan riittävästi retkikaasua mukana?

Kevytretkeilijän on mahdollista pärjätä pienellä suodattimella Ahosen tapaan, vaikka riski viruksen aiheuttamasta vatsataudista on aina olemassa. Suhteutettuna Ahosen retkien määriin hänellä on ollut vatsatautia melko harvoin.

– Minulla on aika hyvä vatsa, en saa tautia helposti. Nepalista olen saanut vatsataudin, samoin Intiasta shigellabakteerista. Shigellan aiheuttama vatsatauti voi olla vaarallinenkin, mutta minulla vatsa vain toimi tavallista liukkaammin, Ahonen kertoo.

Olipa tilanne mikä tahansa, vedenpuhdistus jollain menetelmällä kannattaa aina.