Terje Isung­set soittaa jäästä tehtyjä soit­ti­mia – Se, miltä jää kuu­los­taa, riippuu tal­ves­ta

Ensimmäiset jääsoittimensa, kellopelit, pitkän linjan muusikko Isungset keksi 26 vuotta sitten.

– Minua pyydettiin säveltämään musiikkia konserttiin, joka pidettiin jäätyneen vesiputouksen sisällä Lillehammerissa Norjassa, Isungset kertoo.

Jazzia, kansanmusiikkia ja improvisaatiota tuotannossaan yhdistänyt muusikko oli vuosien varrella kehitellyt omaleimaista tyyliään valmistamalla omia soittimiaan eri luonnonmateriaaleista: liuskekivistä, arktisesta koivusta, graniitista.

– Lillehammerin konsertissa halusin kokeilla myös jäätä ja lisätä jääsoittimia tavalliseen rumpusettiini.

Helmikuussa vuonna 2000 jäätyneessä vesiputouksessa esiintyi Isungsetin kanssa kansainvälisesti tunnettu jazztrumpetisti Palle Mikkelborg Tanskasta, laulaja Lena Villemark Ruotsista sekä performanssitaiteilija Reijo Kela Suomesta.

Terje Isungsetin jäämusiikkia on kuvailtu innovatiiviseksi, visuaaliseksi, energiseksi, meditatiiviseksi ja tutuista musiikillisista käsitteistä poikkeavaksi.

Se on musiikkia, joka sulattaa ihmismielen.

– Erikokoiset jääkellopelit kuulostivat Lillehammerissa niin ihmeellisiltä ja näyttivät upeilta. Se oli minulle rakastumisen kokemus. Tuli tunne, ettei tätä voi lopettaa. Joten olen edelleen sillä tiellä. Tämä on pitkä avioliitto, Isungset hymähtää.

Jäämusiikin pioneerin ainutlaatuinen äänimaailma on johtanut hänet 45 tilausteoksen säveltämiseen orkestereille, kuoroille, festivaaleille, tanssiesityksiin, teatteriin ja elokuvaan.

Kuulostaako suomalainen jää erilaiselta kuin norjalainen tai grönlantilainen ikijää?

– Jää kuulostaa erilaiselta riippuen vuodesta ja paikasta. Jäässä on eri vuosikertoja, hyviä ja huonoja, ihan kuin viinissä, Isungset vertaa.

Isungset on kiertävä rumpali ja säveltäjä. Hän on esiintynyt kotimaansa lisäksi Suomessa, Kanadassa, Japanissa, Intiassa, Venäjällä, Kiinassa, USA:ssa, Turkissa, Australiassa ja ympäri Eurooppaa.

– Grönlannissa olen käynyt useita kertoja. Yhdessä tiedemiesten kanssa pääsin siellä käsiksi todella vanhaan jäähän. On tietysti erittäin jännittävää soittaa jäätä, joka on jopa miljoona vuotta vanhaa.

Isungset sanoo, että jääinstrumenttien kuulasta soundia on vaikea selittää.

– Jäämusiikki kuulostaa jotenkin lämpimältä ja lempeältä, jopa hyvin kylmällä. Jääsoittimilla soittaminen on äärimmäisen kovaa työtä. Se on luultavasti lähimpänä mahdotonta musiikissa.

Hän sanoo, ettei jäämusiikkiin ole oikoteitä.

– Meidän on odotettava talvea, toivottava, että se on hyvä. Pitää toivoa, että jää on kaunista ja kirkasta, ja sitten se toivottavasti myös kuulostaa hyvältä. Ensimmäinen asia jääinstrumenttien valmistuksessa on löytää jäätä, joka osaa laulaa.

Jäämusiikkikonsertti on kunnianosoitus luonnolle itselleen. Villi luonto, hiljaisuus, vuoret ja elämää antava vesi löytyvät lavalta jäisten musiikki-instrumenttien muodossa.

– Tämä on luonnonmusiikkia. Luonto on pomomme. Joidenkin ihmisten on vaikea myöntää sitä, mutta se on totuus. Luonto on myös tämän musiikin pomo.

Oulussa esiintyvässä kvartetissa soittavat Terje Isungsetin (jääperkussiot, jäätorvi, jääfoni) lisäksi Arne Toivo Sandberg (jääbasso), Julie Rokseth (jääharppu) ja Amalie Holt Kleive (jääperkussiot ja laulu).

Tämän projektin pääajatus on luonnon kunnioittaminen, Isungset kiteyttää.

– Kun menemme johonkin paikkaan, rakennamme lavan lumesta ja jäästä. Sitten keräämme jäätä ja teemme kaikki soittimet. Ja sitten kutsumme yleisön konserttiin. Kun konsertti on ohi, annamme kaiken takaisin luonnolle samassa kunnossa kuin se oli. Puhdasta vettä.

Terje Isungset ja Pål Knutsson Medhus perustivat vuonna 2006 Ice Music Festivalin Norjan Geiloon, mistä Isungset on kotoisin.

Vuonna 2024 festivaali järjestettiin Grönlannin länsirannikolla Ilulissatissa.

Uniikin ja taiteellisesti korkeatasoisen festivaalin idea on tarjota muusikoille, kuvanveistäjille ja taiteilijoille mahdollisuus laajentaa jäämusiikin ja jäätaiteen rajoja.

– Heti Suomen-vierailun jälkeen järjestämme jäämusiikkifestivaalin Oslossa ja kuukautta myöhemmin jälleen Grönlannissa.

Vuosittain järjestettävästä festivaalista on kehittynyt musiikki-, ilmasto- ja taidetapahtuma, jossa vierailevat tiedemiehet esitelmöivät ilmastonmuutoksen haitallisista vaikutuksista.

– Nykyään on niin paljon melua ja valeuutisia erityisesti maailman hulluilta johtajilta, Isungset toteaa.

– Minun ei tarvitse olla poliitikko, kun olen lavalla. Musiikki on minulle muusikkona ykkösasia. Musiikkini voi puhua puolestaan ja välittää tunteita kuulijoille. Mutta se on selvää, että jäämusiikilla on tekemistä luonnon suojelemisen kanssa. Musiikki voi kertoa tarinoita tai antaa viestejä, jos yleisö on avointa sille.

Isungset kertoo, että iso osa kansainvälisistä jääkonserteista soitetaan konserttisaleissa, sisätiloissa.

– Voimme soittaa sisäkonserteissa noin tunnin ajan. Olen melko varma, ettei maailmassa ole ketään muuta, joka pystyisi tähän, jäämusiikin pioneeri sanoo.

– Varsinkin juuri sisäkonserteissa monet ihmiset liikuttuvat. Silloin he voivat nähdä, että soittimet myös sulavat. Se synnyttää ajatuksia.

Jo kuusivuotiaana Terje Isungset halusi rumpaliksi. Hän soitti usein isänsä harmonikan säestämänä ja paljastui rytmisesti lahjakkaaksi.

Myöhemmin lapsuuden melodinen intohimo muuttui musiikin ammattilaisuudeksi.

Kun olit pieni poika Geilossa, imeskelitkö jääpuikkoja?

– Tietenkin tein sitä. Jään nuoleminen oli ok. Mutta jos söin lunta, minulle sanottiin, että vatsaan saattaa tulla pieniä matoja.

Isungset kertoo viettäneensä lapsena ja teininä paljon aikaa luonnossa.

– Kävelin joka päivä metsässä valokuvaamassa eläimiä ja ruokkimassa niitä. Olin myös hyvin kiinnostunut ympäristöongelmista, joten nämä asiat ovat olleet osa minua koko elämäni ajan.

Lopuksi Isungset hoksauttaa, että hänen sukunimensä alussa on jää mukana. Norjaksi ja ruotsiksi jää on is.

– Monien mielestä se on hyvin hauskaa.