Retkeilisikö Pallastunturille?
Ilmatieteen laitoksen paikallissää kertoo, että parin tulevan vuorokauden aikana pakkasta on kymmenen asteen molemmin puolin ja tuulta sen päälle kahdesta kahdeksaan metriä sekunnissa.
Oikein mukiinmenevä retki-ilma, jos pukee päälle tuulta pitävää. Vai onko?
Jos tämä olisi oikein tai väärin -tehtävä, nyt tööttäisi torvi virheen merkiksi.
Perusennuste on kyllä hyvä ja toimiva – niin kauan, kun pysytään alhaalla. Pallastunturin huippu huitelee kuitenkin 800 metrissä, ja se tuo säähän ihan uusia ulottuvuuksia.
Tarvitaan jotain muuta.
Perusennusteet toimivat omaan rajaansa asti
Meteorologi Martin Gahmbergin mukaan kiistelyn siitä, onko joku perussääennuste absoluuttisesti huonompi vai parempi kuin toinen, voi unohtaa.
Erot johtuvat siitä, mitä säämalleja ennusteissa käytetään. Meteorologin tehtävä on muokata ja parantaa supertietokoneiden tuottamaa dataa. Suomessa omaa osaamistaan vaatii esimerkiksi sisämaan ja rannikon erojen tunteminen.
Suomen Lappi on meteorologin mukaan erikoinen tapaus. Mannerilmasto kireine pakkasineen ja vähäisine auringon lämpösäteilyineen tekee yhdessä karun maaston kanssa säästä ajoittain julman. Selkeällä talvisäällä vähäinenkin lämpösäteily karkaa avaruuteen ja pakkaset kirivät koviksi.
Lauhempaa on silloin, kun pilvipeitto pidättelee lämpöä maan pinnalla.
Pohjois-Suomessa niitä näitä kulkiessaan Gahmberg luottaa perussääennusteisiin, mutta tunturiin noustessa ne eivät enää riitä.
– Suomessa tunturit ovat niin pieniä, että niitä ei periaatteessa ole olemassa yleisissä sääennustemalleissa, Gahmberg selventää.
Siksi perusennusteet eivät kerro tarpeeksi siitä, mitä korkeuksissa tapahtuu.
Huipulla tuulee, mutta lämpötila voi vaihdella suuntaan ja toiseen
Alhaalla ja ylhäällä sää voi olla tyystin erilainen. Yleensä huipulla on hieman kylmempää kuin laaksossa, mutta jottei kuvio olisi liian yksinkertainen, se voi olla toisinkin päin.
Tämän selittää inversio, jolloin ylhäällä onkin lauhempaa. Lämpötilassa eroa voi helposti olla 10, jopa 20 astetta.
Tuuli käyttäytyy loogisemmin. Alhaalla voi olla tyyntä ja samaan aikaan ylhäällä myrsky, mutta ei toisin päin.
Gahmberg, eräopas Patrick Blom sekä ohjelmistoasiantuntijat Niklas ja Jonathan Schröder saivat lopullisen sysäyksen uudenlaisen sääpalvelun kehittämiselle vuosi sitten Pallaksen traagisen onnettomuuden myötä.
Onnettomuudessa kaksi henkilöä joutui erittäin haastavissa sääolosuhteissa lumivyöryyn ja kuoli, ja nelikko päätti tehdä jotain, jotta vastaava ei toistuisi ainakaan tiedon puutteen vuoksi.
Tuloksena syntyi Tunturisää-palvelu. Mitä sen kartta kertoo esimerkkikohteestamme?
Sen, että erot ovat suuria.
Esimerkiksi noin puolen vuorokauden kuluttua tarkasteluhetkestä lämpötilassa on tunturin juuren ja laen välillä neljän asteen ero, mutta tuulessa se on huimasti suurempi: alhaalla tuulta on vain yksi metri sekunnissa, huipulla ärhäkkä 18 metriä sekunnissa. Tuulen suuntakin on eri.
Olosuhteet ovat siis hyvinkin erilaiset, eikä tämä ole edes ääriesimerkki.
Tunturisää-palvelun etusivun kartalla näkyvät Suomen tunturit. Kunkin tunturin kohdalla olevan rinkulan väri kertoo tuulen voimakkuuden huipulla tällä hetkellä: sininen, vihreä, keltainen, oranssi, punainen ja liila. Viimeinen tarkoittaa myrskyä.
Kun napauttaa haluamaansa kohdetta, saa tarkemmat tiedot: millaiset ovat lämpötila ja tuuli alhaalla ja ylhäällä, missä menee pilvien raja ja tiputteleeko taivaalta jotain.
Jos pilvien alaraja on huipun alapuolella, saa ylhäällä varautua huonoon näkyvyyteen.
Ennustetta voi selata 48 tuntia eteenpäin.
– Tieto on aina ollut olemassa, mutta on vaatinut osaamista hakea se, kertoo Gahmberg uuden, maksuttoman palvelun taustoista.
Entä sitten, kun tämäkään ei riitä? Jos tarvitsee vaikkapa tarkat tiedot muualta kuin tuntureilta tai ennustetta viikon vaellukselle?
Yhä vain tarkempia sääkarttoja
Vaativammissa tarpeissa Gahmberg ohjaa windy.comin pariin. Sen karttaan voi täppäillä paikan kuin paikan ja saada 15 päivän sääennusteen juuri siihen kohteeseen.
Ennuste on niin seikkaperäinen, että sitä kannattaa opetella käyttämään ajan kanssa ennen tositarvetta.
Tästä palvelusta löytyvät koko maapallon tiedot, mutta Tunturisää keskittyy Suomeen hyvästä syystä: jo naapurimaidemme Norjan ja Ruotsin vuoret ovat sen verran massiivisia, että niillä sääennusteet ovat toimineet paremmin jo ennestään.
Ilmatieteen laitoksen sääasemilta saa myös perustasoa tarkempia tietoja, jos hoksaa hakea. Kun skrollailee perustiedoista alaspäin, näkee lähimmän säähavaintoaseman tiedot ja kyseisen aseman säähavaintotiedot.
Lumivyöry voi syntyä silloinkin kun sitä vähiten odottaa
Ilmatieteen laitos seuraa myös lumivyöryriskiä ja antaa tarvittaessa varoituksia. Niiden seuraaminen on tarpeen jokaiselle riskialueilla liikkuvalle.
Vapaalaskijat ja muut omia polkujaan kulkevat joutuvat ymmärtämään paljon muutakin, seuraamaan säätä ja tekemään omia havaintojaan – ja niiden pohjalta päätöksiä.
Jälleen Suomen tuntureilla on omat erityisyytensä, sillä ne ovat tuulisia, Martin Gahmberg kertoo.
– Tuuli on lumivyöryn arkkitehti. Se kuljettaa tuiskulunta.
Sää voi siis näyttää hienolta ja selkeältä, mutta vyöryvaara olla silti olemassa, tai se voi jopa kasvaa.
Kirkkaalla ilmalla kosteus siirtyy lumikerroksen alaosista ylös, jolloin lumi syvemmissä kerroksissa kuivuu ja muuttuu sokerilumeksi. Tämä ei tapahdu ihan hetkessä, mutta viikko on jo ihan riittävä aika.
– Usein ajatellaan, että lumivyöryvaara syntyy siitä, että sataa hirveästi lunta, Gahmberg sanoo.
Gahmberg kertoo myös uudesta teoriasta, miten voimakas inversio lisää vyöryvaaraa juuri Suomen tuntureilla: Kylmä ja raskas ilma seisoo alhaalla, mutta huipun lauhemmissa kerroksissa voi olla vaikka kuinka kova tuuli. Tuiskulunta saattaa kerääntyä tehokkaammin tiettyihin kohtiin ja sen alle jäädä heikko kerros koskematonta kuuraa.
Päälle kertynyt lumi voi hujahtaa liikkeelle liukkaasti kuin kuulalaakereiden päällä.
Tuuli tuntuu kuin
Tällä hetkellä tuulen ryydittämää pakkasen purevuuslukemaa ei Tunturisää-palvelussa ole, sillä se on haluttu pitää mahdollisimman simppelinä.
Martin Gahmberg kertoo, että kyseinen lukema laskee nopeasti, kun vähänkin tuulee. Sitten, kun tuuli voimistuu, se ei enää laske samaa tahtia. Siksi tämä tieto on lähinnä suuntaa antava.
Voimakas tuuli pääsee kuitenkin helpommin vaatteiden sisään, ja kun vaatteet painuvat ihoa vasten, ne eivät lämmitä yhtä hyvin kuin ilmavat kamppeet. Tätä tuntuu kuin -lukema ei ota huomioon, sillä se kertoo tuntemuksen paljaalla iholla.
Gahmbergin mielestä kylmyys tuntuu kovilla tuulilla vieläkin hyytävämmältä, mitä taulukko antaa ymmärtää.
