-

Tältä näyttää moderni au­tio­tu­pa-ark­ki­teh­tuu­ri UK-puis­tos­sa – Rau­tu­lam­men kämp­pä­kar­ta­nos­sa Saa­ri­se­läl­lä on va­loi­sas­ti vanhaa tuttua ja rai­kas­ta mo­der­nia tuo­reut­ta

Tamperelaiset Hannu Kaukonen ja Kiia Mäenpää ovat ensikertalaisia UKK-puistossa. He tuumivat, että Rautulammen uusi tupa istuu maastoon hyvin.
Tamperelaiset Hannu Kaukonen ja Kiia Mäenpää ovat ensikertalaisia UKK-puistossa. He tuumivat, että Rautulammen uusi tupa istuu maastoon hyvin.
Kuva: Olli Miettunen

Polku johtaa punaisena ja keltaisena räiskyvän puuttoman tunturin yli Rautulammen laaksoon, jossa muutaman puun keskellä loistaa uusi retkikämppä – ja toinenkin ja uusi moderni vessa.

Vanhasta tummanpuhuvasta hirsituvasta on jäljellä enää muisto ja pihalla palolta säästynyt suksiteline.

Ylös tunturiin tarpovat Anni Eskola ja Harri Lehtisyrjä sanovat olevansa ensi kertaa yön yli retkellä Inarin Saariselällä. He yöpyivät Luulammen kämpällä ja jatkoivat Rautulammen kautta Kiilopäälle. Tarkoitus on reissata koko viikko.

– Tämä on tosi hieno – hieno design ja upeat näköalaikkunat, kaksikko tuomaroi uutta modernia retkikohdetta.

Uusi Rautulammen päiväkämppä on oikein toimiva. Näin arvostelevat uutuutta Anni Eskola ja Harri Lehtisyrjä kesken viikon mittaista vaellustaan.
Uusi Rautulammen päiväkämppä on oikein toimiva. Näin arvostelevat uutuutta Anni Eskola ja Harri Lehtisyrjä kesken viikon mittaista vaellustaan.
Kuva: Olli Miettunen

Tamperelaiset Kiia Mäenpää ja Hannu Kaukonen arvioivat, että päivätupa istuu ainakin Rautulammen maisemaan. Kohteessa kaikki tuvat on myös hyvin varusteltu.

Vaihdettiin uudelle vuosituhannelle

– Olemme siirtyneet 2000-luvulle. Tämä poikkeaa täysin muista tuvista, Pohjois-Lapin alueella puistonjohtajana toimiva Joel Erkkonen sanoo.

– Me keräämme nyt tästä palautetta ja käyttökokemuksia. Ei tämä ainakaan huonolta vaikuta, Erkkonen vastaa kysymykseen, jatkuuko moderni linja uudisrakentamisessa tai vanhojen korvaamisessa.

– Ajatus on, että tämä on pitkäikäinen investointi.

Päivätuvassa kamppeita kuivatteleva luontokuvaaja ja -kirjailija Jorma Luhta totuttelee uuteen aikaan. Valoa ja näköaloja riittää, mutta jotain puuttuu – hirsikämpistä tuttu ulkoterassi. Sen kun vielä saisi, niin jo kelpaisi.

Jukka Salonen (vas.) Espoosta, Seija Paavola Seinäjoelta ja Taisto Peltola Multialta huilaavat. Autiotuvassa on nukkumatilaa saman verran kuin varaustuvassa, mutta ei patjoja.
Jukka Salonen (vas.) Espoosta, Seija Paavola Seinäjoelta ja Taisto Peltola Multialta huilaavat. Autiotuvassa on nukkumatilaa saman verran kuin varaustuvassa, mutta ei patjoja.
Kuva: Olli Miettunen

Rautulammen rakennukset suunnitellut arkkitehti Manu Humppi tuumii, että jo vain siihen katoksen saa jos sellainen tilataan – arkkitehtuuri taipuu tarpeiden mukaan. Humppi on ollut suunnittelemassa muitakin retkeilyrakenteita, kuten Vongoivan ja Rakitsaojan varauskammeja.

Vanhaa löytyy runsaasti

Jos haluaa retkeillä vanhaan tyyliin pienten ikkunoiden ja sisältä tummien hirsikämppien tunnelmissa, sekin onnistuu.

Erkkosen mukaan pohjoisessa perinteistä tupaverkostoa riittää. Saariselän alueella ja Urho Kekkosen kansallispuistossa on yli 60 autio- ja päivätupaa, kotaa tai kammia ja vuokrakohdetta.

Puistonjohtaja Joel Erkkosen mukaan investointi erämaahan on kannattava sekä yhteiskunnan että ihmisten kantilta.
Puistonjohtaja Joel Erkkosen mukaan investointi erämaahan on kannattava sekä yhteiskunnan että ihmisten kantilta.
Kuva: Olli Miettunen

Erkkosen mielestä retkirakentaminen kannattaa. Hän laskee, että jos valtio investoi yhden euron rakenteisiin, se tuottaa keskimäärin 10 euroa takaisin paikalliseen talouteen erilaisina hyötyinä – puhumattakaan terveys- ja hyvinvointihyödyistä.

– Täältä ihmiset saavat onnellisuutta ja hyvää oloa – jaksaa tehdä sitten työtä muualla, Erkkonen pohtii Rautulammella, jossa vanha päivätupa korvattiin uudella ja lisäksi rakennettiin autio- ja varaustupa sekä vanhan liiterin tilalle tyyliin sopiva huoltorakennus.

– Kun yhteiskunta investoi retkeilypalveluihin, luonnonsuojeluun ja kansallispuistoihin, se on kuin panisi rahaa pankkiin.

Kamiina hehkuu lämpöä

Rautulammella tarkenee arkkitehdin mukaan talvellakin, sillä rakennus on tiivis toisin kuin hirsikämpät ja ikkunat kolminkertaiset. Rautainen kamiina tarvitaan silti lämmön tuottajaksi.

Rakentamisen aikana tehtiin myös keksintöjä, kuten miten vessasta saa hajut vähemmäksi.

Tuvissa on sekä saumoissa että tuuletusluukuissa hiiriverkkoa jyrsijöitten harmiksi. Lattian ja katon eristeet ovat paksut ja seinissä vahvuutta 15 senttiä, kun laskee haapalaudoista tehdyn ulkoverhouksen mukaan.

– Seinät harmaantuvat aikaa myöten.

Arkkitehti Manu Humppi sanoo, että arkkitehtuuri taipuu tarpeiden mukaan. Rautulammella on modernien kuorien sisällä kaikkea samaa mitä vanhoissa hirsipirteissä ja lisäksi valoisuutta.
Arkkitehti Manu Humppi sanoo, että arkkitehtuuri taipuu tarpeiden mukaan. Rautulammella on modernien kuorien sisällä kaikkea samaa mitä vanhoissa hirsipirteissä ja lisäksi valoisuutta.
Kuva: Olli Miettunen

Valmistustekniikan puolesta ei ollut suurta väliä, onko seinä vino vai suora tai katon lape kalteva. Rautulammen laatikkomaiset muodot oli helppo valmistaa edullisesti, vaikka joukossa oli ripaus arkkitehtuuriakin. Muotoilussa on myös varauduttu ankaraan säähän.

– Tässä tilaaja halusi elementoinnin eli ne tulevat mahdollisimman pitkälle esivalmistettuina, Manu Humppi sanoo.

Tästä on kyse

Rautulampi

Retkikohde Urho Kekkosen kansallispuistossa noin 10 kilometrin päässä Kiilopäältä merkityn reitin varrella.

Vanha tupa vuodelta 1967 tuhoutui palossa maaliskuussa 2019.

Varaustuvassa tilaa ja patjat kahdeksalle, samassa rakennuksessa autiotuvan puolella ei patjoja.

Tupien välissä eteinen ja yhteinen kamiinalla lämmitettävä kuivaushuone.

Pihapiirissä myös päivätupa, tulipaikat ja puuliiteri, jossa vessat.

Tuvalla ei ole roska-astioita eli tuo tullessasi minkä viet mennessäsi.

Kävijämäärissä hurja nousu
Olli Miettunen

Valtion päätös retkeilyalueiden korjausvelan lyhentämisestä tuli hyvään aikaan vähän ennen koronaa, sillä puistojen kävijämäärät ovat kasvaneet huimasti.

Metsähallituksen luontopalvelujen aluejohtajan tehtävää hoitava Pirjo Seurujärvi muistaa, että heinäkuussa 2016 UK-puistossa kävi 30 000, viime vuonna yli 60 000 ja tänä vuonna 77 000 ihmistä. Siinä on vilinää yhden kesäkuukauden aikana.

– Se näkyy väistämättä, jotain pitää tehdä.

Aluejohtaja Pirjo Seurujärven mukaan maaston kestävöittämistä tarvitaan, sillä kävijämäärät ovat muutamassa vuodessa yli kaksinkertaistuneet.
Aluejohtaja Pirjo Seurujärven mukaan maaston kestävöittämistä tarvitaan, sillä kävijämäärät ovat muutamassa vuodessa yli kaksinkertaistuneet.
Kuva: Olli Miettunen

Suosion kasvun myötä roskaantuminen on lisääntynyt ja maasto kuluu.

Roskan vähentäminen jää kulkijan vastuulle, mutta Metsähallitus pyrkii paikkaamaan luontoa. Rautulammen hiekkaharjuakin sorastettiin kämppien väliltä poluksi, joka kestää maastopyörän ja vaelluskengän alla.

– Samalla tavalla kuluttaa myös kävely, Seurujärvi vertaa liikkumismuotoja.

Ilmoita asiavirheestä