Kivitunturin luontopolun parkkipaikalta kuuluu iloinen puheensorina. Joukko Suomen Rangereiden vapaaehtoisia valmistautuu kunnostamaan kvartsiittisen kallioperän ja pohjoisten rakkakivikkojen halki kulkevia retkireittejä.
Maanantaina käynnistyi rangereiden talkooleiri, jonka aikana on korjattu Savukosken Kivitunturin luontopolkujen rakenteita. Paikalle on kerääntynyt talkoolaisia eri puolilta Suomea.
Suomen Rangerit on monikirjoinen luonnon, luonnonsuojelun ja retkeilyn parissa toimiva yhdistys.
– Yhdistyksen alkuperäinen nimi on Suomen luonnonsuojelun ammattilaiset, mutta jäsenistö toimii nykyään täysin vapaaehtoisvoimin, kertoo Kuusamosta talkooleirille saapunut Elina Kolppanen.
Kivitunturin reitit kaipasivat kunnostusta
Rangereiden talkooleirejä on järjestetty Suomessa vuodesta 2012 lähtien. Lapissa leiri järjestettiin nyt kolmannen kerran.
– Sopivien kohteiden ja tehtävien kartoittaminen on aina pitkä prosessi. Kattavasti ympäri maata näitä leirejä on kuitenkin päästy järjestämään, Kolppanen iloitsee.
Metsähallituksen luontopalvelut huolehti leirin suunnittelusta ja valmistelusta.
– Viime vuoden puolella kävin kartoittamassa ja suunnittelemassa, millaisia korjaustoimenpiteitä tai reittiparannuksia Kivitunturin alueella pitäisi tehdä, kertoo Metsähallituksen Sallan ja Savukosken alueen luontopalvelujen suunnittelija Suvi Kauhanen.
Korjaustoimenpiteisiin tarvittavat materiaalit kuljetettiin paikalle jo edellisen talven aikana. Moottorikelkkojen kyydistä reitin varrelle jätettiin muun muassa pitkiä lankkuja, joista rakentui leirin aikana uudet pitkospuut.
– Oli tiedossa, että Kivitunturilla on korjattavana laaja kokonaisuus. Rangereiden leiri tuli kyllä erittäin tarpeeseen, Kauhanen sanoo.
Kottikärryt keskellä ei mitään
Jokaisella rangereiden talkooleirillä vallitsee paikasta, työtehtävistä tai säätilasta riippumatta iloinen tekemisen asenne, sanoo Elina Kolppanen.
– Saamme samalle viikolle samaan paikkaan paljon tekeviä käsiä, ja pystymme toimimaan useammalla työmaalla yhtä aikaa. Ihan sama, minne olemme menneet, niin meidän aikaamme ja työpanostamme on arvostettu.
Kolppasen mukaan retkeilijät ovat usein kiinnostuneita siitä, mitä heidän kulkemiensa reittien varrella tapahtuu, ja miten niitä kunnostetaan.
– Meille on esimerkiksi sanottu, että mitä ihmettä te lykkäätte kottikärryjä täällä keskellä ei mitään. On tärkeää, että kohtaamme palvelujen käyttäjiä ja pääsemme kertomaan siitä, mitä me täällä teemme.
Retkeilyn ja luonnon puolella
Suomen Rangereiden toiminnan ytimessä on retkeilypalvelujen kohentaminen ja turvaaminen sekä luonnonsuojelu. Jokainen ranger pääsee tekemään työtä omien kykyjensä mukaan.
– Erilaisissa maastoissa toimivat erilaiset ratkaisut. Aina on tilaisuus soveltaa osaamistaan, Kolppanen sanoo.
Suomen Rangerit toimii luonnonsuojelun ja retkeilypalvelujen edistämisen asialla myös kansainvälisesti.
– On kiinnostavaa nähdä, kuinka erilaissa paikoissa on sinänsä samanlaisia haasteita luonnonsuojelun suhteen.
Osassa Eurooppaa retkeilyreittejä kunnostetaan palkkatyönä. Kokenut vapaaehtoinen Matti Hyhkö kertoo, että rangereilla on ammattiliiton asema esimerkiksi Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Saksassa.
Toimintaympäristöllä on valtava merkitys
Retkeilypalvelujen parissa työskentelevien vapaaehtoisten työturvallisuus on Suomessa Kolppasen ja Hyhkön mukaan erinomaisella tasolla. Muualla maailmassa vapaaehtoiset saattavat joutua esimerkiksi villieläinten tai salametsästäjien uhreiksi.
– Leirimme on vakiopaikalla tässä heinäkuun viimeisellä viikolla sen vuoksi, että kuun viimeinen päivä on Maailman rangeripäivä. Sen äärellä tulee esille se, kuinka erilaisia toimintaympäristömme ovat ympäri maailman, vaikka jaamme saman palon ja ratkomme samoja haasteita, Kolppanen sanoo.
Rangereiden kansainvälinen kattojärjestö julkaisee rangeripäivänä muistotaulun, johon on listattu kaikki kuluneen vuoden aikana työtehtävissään menehtyneet rangerit.
– Joka vuosi se on yhtä herättelevää, kuinka hurjaa hommaa tämä maailmalla on.
Suomen Rangerit
Suomen Rangerit on vapaaehtoistyötä tekevä voittoa tavoittelematon järjestö.
Rangerit huoltavat kansallispuistoja ja muita luonnonsuojelualueita.
Toiminta keskittyy retkeilyreittien kunnostamiseen ja luonnonsuojeluun.
Kansainvälinen kattojärjestö on International Ranger Federation (IRF).
Kattojärjestön alla toimii maanosittain jakautuvia alueellisia järjestöjä. Suomen Rangerit kuuluu Euroopan järjestön (European Ranger Federation, ERF) piiriin.
Suomeksi käännettynä ranger tarkoittaa vartijaa.
Rangereiden talkooleiri
Rangereiden talkooleiri järjestetään vuosittain heinäkuun viimeisellä viikolla.
Tänä kesänä leiri järjestettiin Savukosken Kivitunturilla 26.–30.7. Leirille osallistui yhteensä 11 vapaaehtoista rangeria sekä Metsähallituksen henkilöstöä.
Kivitunturin leiri oli järjestyksessään kymmenes Suomen Rangereiden talkooleiri. Lapissa leiri järjestettiin nyt kolmannen kerran.
Kivitunturilla kunnostettiin ja uusittiin pitkoksia ja köysikaiteita, reittimerkintöjä ja näköalatasanteen kaiteita. Lisäksi Kivitunturin retkeilyalueen parkkipaikkaa laajennettiin ja reittilinjauksia uusittiin. Metsähallitus kartoitti etukäteen kunnostettavat reittikohdat.
Leirin lopussa osallistutaan virtuaalisesti Maailman rangeripäivän (The World Ranger Day) viettoon. Heinäkuun viimeisenä päivänä muistellaan maailmalla työtehtävissään menehtyneitä rangereita.
Metsähallituksen luontopalvelujen suunnittelija Suvi Kauhasen mukaan Lapin retkeilyreittien puisia rakenteita kunnostetaan noin viidentoista vuoden välein.
– Retkeilijämäärät ovat nyt kasvaneet lähes kaikkialla niin paljon, että reittien rakenteita pitää kunnostaa entistä useammin. Reiteille syntyy helposti esimerkiksi pitkosrakenteiden jatkotarvetta, Kauhanen sanoo.
Pääasiassa Lapin retkeilyalueita kunnostaa Metsähallitus, mutta myös vapaaehtoistoiminta on asettunut merkittävään rooliin. Rangerit järjestävät talkooleirejä Lapissa joka neljäs vuosi, ja Pidä Lappi siistinä ry toteuttaa omia leirejään vuosittain.
– Meillä ei aina ole antaa kaikkiin kunnostettaviin kohteisiin riittävästi työvoimaa tai resursseja. Esimerkiksi kyläyhdistykset kunnostavat heidän lähellään olevia reittejä talkoovoimin.
Kauhasen mukaan Metsähallitus tekee yhteistyötä myös kuntien kanssa. Korjausta vaativat retkipolut nähdään aina kokonaisuuksina, ja välillä töitä tehdään yli kiinteistörajojen.
Yritykset tekevät yleensä vain reittien kilpailutettuja kunnostustöitä.
– Reittejä kestävöittävät sorastustyöt ovat usein kilpailutettuja työmaita, joihin tulee ulkopuolinen tekijä. Suunnittelutyö tehdään kuitenkin aina meidän puolelta, Kauhanen sanoo.