Taimen palasi kau­pun­gin kes­kus­taan – Uhan­alai­nen Ou­lu­joen taimen katosi Hu­pi­saar­ten pu­rois­ta vuo­si­kym­me­nik­si, mutta nyt se on saatu pa­lau­tet­tua

Ennen puroverkoston kunnostusta Hupisaarten puroissa ei vuosikymmeniin ollut pysyvää kalastoa, vaikka ennen Merikosken patoamista ja Oulujoen säännöstelyä Hupisaarten purot olivat lohikalojen luontaista lisääntymisaluetta ja niiden poikasten elinaluetta sekä tunnettuja harjuksen ja taimenen pyyntipaikkoja.

Taimenet tekivät paluun kunnostettuihin puroihin

Viime perjantaina julkaistu tutkimusraportti osoittaa, että taimenet ovat tehneet paluun ja hyväksyneet kunnostetut purot lisääntymisalueekseen heti ensimmäisestä syksystä lähtien.

Vuodesta 2018 alkaen Hupisaarten puroihin on vuosittain siirretty aikuisia, kutuvalmiita Oulujoen taimenia, jotka ovat osallistuneet poikastuotantoon ja todennäköisesti myös houkutelleet mereltä nousevia taimenia puroihin.

Taimenkannan kehittymistä on seurattu sähkökoekalastamalla puroja vuosittain alkukesäisin ja -syksyisin.

Poikastuotantoon osallistuneiden kutukalojen määrää ja taustaa sekä puroissa syntyneiden poikasten kasvua, selviytymistä ja vaellusominaisuuksia on seurattu kalojen nahan alle laitettavien mikrosirujen ja poikasten geneettisen profiloinnin avulla.

Luken erikoistutkija Pauliina Louhi pitää tutkimuksen tuloksia lupaavina, vaikka Hupisaarilla syntyneiden poikasten määrät ovat vaihdelleet ensimmäisten seurantavuosien aikana.

Etenkin syksyn 2020 kudusta syntyneiden poikasten määrät olivat selvästi alhaisempia verrattuna aiempiin vuosiin. Todennäköisin syy alhaisiin poikasmääriin oli Lasaretinpadon ohijuoksutusputkiin muodostunut hyyde joulukuussa 2020.

– Kesän vanhoja jokipoikasia on ollut vuosittain 5–18 aarille. Se on hyvä ja rohkaiseva tulos, ottaen huomioon, että liikkeelle on lähdetty nollasta. Poikastuotantoon on osallistunut vuosittain 40–90 aikuista taimenta, Louhi sanoo.

Tutkimukset osoittavat myös sen, että vuosittain jopa kolme neljäsosaa Hupisaarten taimenen poikasista on ollut mereltä nousseiden taimenien jälkeläisiä.

Purot ovat houkutelleet kututaimenten lisäksi myös nuorempia istutusperäisiä taimenia. Taimenten lisäksi Hupisaarille on lohikaloista löytänyt lohi, siika ja harjus.

Lohikalojen lisäksi kunnostettu puroverkosto on houkutellut muuta Perämeren alueelle tyypillistä kalalajistoa. Puroissa on havaittu erityisen runsaasti kivennuoliaisia.

Louhen mukaan taimenten kotiutusistutukset Hupisaarille pyritään lopettamaan lähivuosina ja siirtymään pelkästään seuraamaan taimenpopulaation kehittymistä.

Lupaavista tuloksista huolimatta Hupisaarten populaation pysyminen elinvoimaisena vaatii hänen mukaansa myös tulevaisuudessa jatkuvaa elinympäristön hoitoa.

– On huolehdittava siitä, että vedenvirtaama on kunnossa. Talvisaikaan koettu hyydeongelma Lasaretinpadon kautta tapahtuvassa veden virtauksessa olisi ratkaistava pysyvästi. Myös pienpetojen, lähinnä vierasperäisen minkin pyytäminen on tärkeää, samoin ehdoton kalastuskielto Hupisaarilla. Alue on ainutlaatuinen, Louhi sanoo.