Loppuvuoden tienoilla voi Pohjois-Suomen yötaivaalla havaita jos jonkinlaista luonnonilmiötä. Tähtitieteellisen yhdistys Ursan tiedottaja Anne Liljeström kertoi meille niistä todennäköisimmin tunnistettavat.
Tähdet
– Orionin tiimalasimainen tähdistö on korkeimmillaan etelätaivaalla noin kello 23 aikaan, Liljeström kertoo.
Muitakin keskitalvelle tyypillisiä tähtiä ja tähdistöjä voi Pohjois-Suomen yötaivaalta bongailla.
– Hyvin lähellä horisonttia loistaa Sirius, korkeammalla Härän tähdistö.
Tähdenlentoparvet
Lyhyempien ja nopeampien taivaanilmiöiden sarjaan lukeutuvat tähdenlentoparvet, joista yhden, kvadrantidien tähdenlentoparven, voi havaita tammikuun 4. päivä aamuyöllä.
– Tämän yhden vuoden runsaimmista tähdenlentoparvista voi havaita parhaiten, jos on poissa kaupunkien valoista. Valtaosan kvadrantidien parvesta voi havaita yhden yön aikana, toisin kuin esimerkiksi elokuussa esiintyvien perseidien parven kohdalla, Liljeström kertoo.
Hänen mukaansa harva suomalainen tietää kvadrantidien tähdenlentoparvesta.
– Yleensä sitä on vaikea havaita pilvisyyden takia. Jos nyt ei ole niin pilvinen keli, on parvi mahdollista havaita, kun Kuunkaan kirkkaus ei ole häiritsemässä havaitsemista. Tunnin aikana voi parhaimmillaan nähdä useita kymmeniä tähdenlentoja.
Planeetat
Liljeströmin mukaan yksi yötaivaan kirkkaimmista pisteistä on Jupiter. Etelästä päin loistavasta planeetasta tulee Ursalle paljon kyselyjä tähän aikaan vuodesta.
– Se on niin huomiota herättävän kirkas. Myös Saturnus on tuolloin Jupiterin lähellä, mutta niin himmeänä, että se voi jäädä näkemättä, hän pohtii.
Vielä Jupiteriakin kirkkaampi on auringonlaskun aikaan horisontista löytyvä Venus.
– Mutta sen voi nähdä vain silloin, kun näkymä horisonttiin on esteetön, tähtitieteilijä kertoo.
Muut taivaanilmiöt
Auringonlaskun aikaan Pohjois-Suomessa voi näkyä kirkkaita helmiäispilviä. Jääkiteistä muodostuvat helmiäispilvet heijastavat auringon valoa useissa eri väreissä.
– Tätä ajankohdalle tyypillistä ilmiöitä voi havaita etenkin maan pohjois- ja länsiosissa, joten Oulun seuduilla on hyvät mahdollisuudet nähdä niitä, Liljeström vinkkaa.
Muitakin jäästä johtuvia valoilmiöitä on mahdollista havaita:
– Kun ilmassa on sopivan muotoista jäähilettä, saattaa esimerkiksi katuvalojen yläpuolella nähdä niin sanottuja keinovalopilareita. Jos valoja on paljon, saattaa pilareista muodostua niin sanottu keinovalopilarimetsä, jonka korkeus riippuu siitä, kuinka korkealla jäähileitä esiintyy.
– Joskus auringonkin ylä- ja alapuolella saattaa näkyä keinovalopilareita, jos sen ympärillä on jäähilettä, Liljeström kertoo.
Jääkiteet saattavat myös muodostaa Kuun tai Auringon ympärille renkaan. Sekä pilareita että renkaita nimitetään haloilmiöiksi.
Liljeströmin mukaan vuodenvaihteen tienoilla pohjoisella yötaivaalla on mahdollista havaita myös revontulia.
– Vaikka ne tuskin tuntuvat kovinkaan erikoisilta ilmiöitä teille pohjoissuomalaisille, tähtitieteilijä tuumaa.
