Suomen ja Ruotsin kaasuverkkoyhtiöt Gasgrid Finland ja Nordion Energi aikovat rakentaa maat yhdistävän vetyputken Perämeren ympärille.
Yhtiöt julkistivat aikeensa tiedotustilaisuudessa perjantaina. Verkossa järjestettyyn tilaisuuteen osallistuivat myös elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) Suomesta ja energiaministeri Khashayar Farmanbarin Ruotsista.
Vetyputkesta tulisi yhteensä tuhat kilometriä pitkä ja sen rakentaminen maksaisi arviolta 3,5 miljardia euroa.
Rakentaminen voisi alkaa vuonna 2026, jos nyt alkava suunnitteluvaihe kantaa hedelmää. Rajan ylittävä vetymarkkina voisi aueta vuoden 2030 jälkeen.
Kaasuverkkoyhtiöt alkavat seuraavaksi kartoittaa vedyn kysynnän ja tarjonnan kysymyksiä sekä vetyputken teknistä puolta ja luvitusta. Yhtiöt sanovat toivottavansa kiinnostuneet kumppanit avoimesti mukaan vetymurrosta suunnittelemaan.
Valtavat rahat kyseessä
Kyse ei ole pelkästä putkesta, vaan myös vedyntuotannosta ja sitä käyttävästä teollisuudesta.
Vetytalous edellyttää muun muassa runsaasti lisää tuulivoimaa sekä elektrolyysilaitoksia vedyn valmistamiseen. Teollisuuteen puolestaan tarvitaan isoja muutoksia, jotta tuotanto saadaan ilmastoneutraaliksi.
Kun nämä investoinnit lasketaan mukaan, vetytalouden toivotaan synnyttävän Perämeren alueelle kymmenien miljardien eurojen investoinnit seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Samalla syntyisi kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja vihreään talouteen.
– Tämä on massiivinen mahdollisuus Suomelle ja Ruotsille Perämeren ympärillä, ministeri Lintilä kuvaili lehdistötilaisuudessa.
– Se mitä olemme tekemässä, on historiallista, kuvasi puolestaan ministeri Farmanbarin.
Eurooppalaiset kaasuverkkoyhtiöt julkistivat vuosi sitten näkemyksiään vetytalouteen siirtymisestä. Gasgrid arvioi jo tuolloin, että vetymurros voi käynnistyä Suomessa ja Ruotsissa nimenomaan Perämeren ympärillä.
Perämeri on vetytaloudelle lupaava alue ennen kaikkea siksi, että Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa on jo nyt tarjolla paljon uusiutuvaa sähköä, joka on eurooppalaisittain halpaa. Uusiutuvaa sähköä tarvitaan kuitenkin paljon lisää.
– Meillä on erittäin hyvä raaka-aine tarjolla: tuuli, tiivisti Gasgridin kehityspäällikkö Sara Kärki.
Pohjois-Ruotsissa teollisuus on lisäksi jo ilmoittanut, että vetytalouteen investoidaan erittäin voimakkaasti, jotta ilmastonmuutosta kiihdyttävät päästöt saadaan nollattua.
– Meidän pitää vähentää ilmastopäästöjä ja hillitä luontokatoa. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä ja se on tehtävä kustannustehokkaasti, sanoi Nordic Ren-Gas yhtiön toimitusjohtaja Saara Kujala paneelikeskustelussa lehdistötilaisuuden jälkeen.
Suursijoittaja Ilkka Herlinin rahoittama Nordic Ren-Gas on aloitteleva vedyntuotantoyritys, jolla on suunnitteilla jo useampi elektrolyysilaitos Etelä-Suomessa.
Vedyn edut
Energiaa voidaan siirtää vetyputkilla kustannustehokkaasti paljon suurempia määriä kuin sähköverkon kautta.
Vetyputkisto on samalla energiavarasto. Energian käyttäjän näkökulmasta se lisää energiaturvaa.
Vedyn avulla voidaan tasata uusiutuvan energian vaihtelua. Vetyä voidaan tuottaa, kun on paljon tuuli- ja aurinkoenergiaa tarjolla ja käyttää myöhemmin.
Lehdistötilaisuudessa Ruotsin energiaministeri Farmanbar arvioi, että julkisen vallan tärkein tehtävä vetymurroksessa on poistaa esteitä uusiutuvan energian tuotannon tieltä. Kyse on ennen kaikkea tuulivoiman lisärakentamisesta.
Suomalaisasiantuntijat olivat samaa mieltä, missä järjestyksessä vetytalous voisi lähteä rakentumaan Perämeren ympäristöön.
– Tuulivoiman saaminen on ihan ehdoton edellytys. Vihreän vedyn valmistaminen tulee ehkä toisena, vastasi Ren-Gasin Kujala.
Kujalan mukaan vedyntuotanto voi alkaa ensin paikallisesti, joten sen ei tarvitse odottaa siirtoyhteyksien valmistumista. Myös Fingridin kantaverkkopalveluista ja suunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo muistutti, että tuulivoiman lisätuotanto pystytään aluksi siirtämään sähköverkon kautta.
– Mutta määrät paisuvat niin älyttömiksi, että se putki tarvitaan myöhemmin, Jyrinsalo perusteli.