Puutiaiset eli punkit ovat jokakesäinen vitsaus, ja niitä on syytä varoa. Monille tuttujen Borrelia-bakteerin ja puutiaisaivokuumeen lisäksi ne levittävät myös Rickettsia-bakteereja.
– Rickettsia-suvun bakteereihin kuuluu monia lajeja, ja nämä voivat aiheuttaa ihmisille ja eläimille monia kuumetauteja, lähinnä pilkkukuumeita, kertoo Tampereen luonnontieteellisen museon tutkija Riikka Elo sähköpostitse.
Turun yliopiston koordinoimassa kaupunkien viheralueiden tutkimusprojektissa kartoitettiin kesällä 2020 punkkien levittämiä taudinaiheuttajia Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella.
Alustavan analyysin mukaan Rickettsia-bakteereja esiintyy Oulun seudulla noin kolmessa prosentissa puutiaisia.
Puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta puolestaan kantaa noin 1–2 prosenttia punkeista. Borrelia on suurin vaara punkkeja kohdatessa, sillä sitä kantaa Oulun seudulla arviolta 40 prosenttia punkeista. THL:n mukaan valtakunnallisesti borreliaa kantaa 20–25 prosenttia punkeista. Sitä esiintyy koko maassa pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta.
Rickettsia-bakteereja löydettiin ensimmäisen kerran Suomen puutiaisista Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmän tutkimuksessa vuonna 2016, eli kyse on suhteellisen tuoreesta ilmiöstä.
Punkkeja löytyy joka paikasta
Turun yliopiston tutkimuksessa punkkeja löytyi monilta alueilta, niin metsästä kuin kaupunkien viheralueiltakin. Punkkeja onkin Suomessa nykyään lähes kaikkialla.
Ajankohtaisen tilanteen voi katsoa Punkkilive-palvelusta. Sivustolla voi myös ilmoittaa omat punkkihavaintonsa.
Tämän vuoden lämpimät ja melko sateiset kevätsäät ovat saaneet punkit aktiiviseksi ympäri maata.
– Kuumassa ja kuivissa olosuhteissa puutiaiset eivät viihdy, joten kuumana sateettomana kesänä puutiaiset kaivautuvat suojaan maaperäkarikkeeseen, jossa on viileää ja kosteaa, Riikka Elo kertoo.
Suomessa esiintyy kaksi ihmiseenkin tarttuvaa puutiaista: tavallinen puutiainen ja Siperian puutiainen eli taigapunkki.
– Tavallisen puutiaiset kannat kasvavat loppukesää kohden, ja laji on runsaimmillaan elo-syyskuussa. Taigapunkki selviää puutiaista paremmin kuivissa ja karuissa olosuhteissa ja ovat ne runsaimmillaan huhti–heinäkuussa.
Näin suojaudut punkeilta
Puutiainen ja taigapunkki levittävät monia bakteeri- ja virustauteja. Bakteeritaudeista näihin kuuluvat borrelioosi ja Rickettsian aiheuttama pilkkukuume.
Puutiaisaivokuumetta aiheuttava TBE on puolestaan virus, jota vastaan voi suojautua rokotuksella. Sitä suositellaan otettavaksi, jos liikkuu riskialueilla.
Virus tarttuu punkin puremasta lähes heti, kun taas bakteerien tartunta kestää noin vuorokauden ajan.
– Bakteeritartunnoilta voi suojautua tekemällä joka ilta punkkisyyniin kaupunkiluonnossa tai metsässä liikkumisen jälkeen. Näin mahdollinen puutiaisen kiinnittyminen huomataan muutaman tunnin kuluessa, eikä punkki ehdi olla kiinni yli 24 tuntia.
Punkeilta voi suojautua myös peittävällä vaatetuksella. Esimerkiksi marjametsälle kannattaa varustautua pitkähihaisilla ja -lahkeisilla vaatteilla. Lahkeet voi laittaa sukkien sisään. Myös kumisaappaat ja pitkävartiset hanskat ovat hyvä lisä.
– Vaaleasta vaatetuksesta tummat puutiaiset erottaa helpommin, ja ne voi myös irrottaa teippiharjalla, Riikka Elo huomauttaa.
Punkkeja voi kulkeutua helposti sisälle lemmikkien turkissa, ja siksi niille kannattaakin tehdä punkkisyyni. Koirilla on hyvä pitää punkkipantaa.
Mikäli vaatteen päällä tai eläimen turkissa huomaa punkin, on niistä eroon pääsemiseen olemassa helppo niksi.
– Puutiaiset on helppo tappaa esimerkiksi hukuttamalla ne pieneen pisaraan käsidesiä, johon ne hukkuvat.