Kainuun katolla

Polku nousee lähes Kainuun huipulle.

Se johtaa suon laitamilta sammaleiseen mustikkametsään ja ylös vaaran lakialueelle, jossa puut ovat pienempiä ja painavan tykkylumen runtelemia. Hiljaisuuden rikkovat vain lintujen vaimeat äänet ja tuulen kahina puissa.

Puolangan pohjoisosassa sijaitseva Siikavaaran luonnonsuojelualue on syrjäinen, rauhallinen ja harvojen tuntema retkikohde. Siikavaaran selänteen korkeimmat huiput, Ränninvaara ja Teerivaara, ovat melkein yhtä korkeita kuin Kainuun korkein kohta eli Hyrynsalmen Iso Tuomivaara.

Kansallispuiston tasoista luontoa

Siikavaaran luonto on monimuotoista. Vaaroja hallitsevat luonnontilaiset kuusimetsät, joissa on paljon lahopuuta. Alueella on pieniä soita, lähteitä, puroja ja lehtoja. Siikavaaralla kasvaa näyttävää tikankonttia ja kämmeköitä. Vanhoissa metsissä viihtyvät esimerkiksi pohjantikka, palokärki ja metso.

Siikavaaraa voi hyvin verrata Syötteen kansallispuistoon. Molemmissa on vanhoja metsiä, kuusivaltaisia vaaroja ja talvella reilusti lunta ja tykkylumisia puita.

Useasta alueesta koostuva Syöte on paljon suositumpi ja suurempi kuin Siikavaara ja sisältää enemmän soita ja myös pohjoisia, tunturimaisia piirteitä.

Kansallispuistokomitea ehdotti Siikavaaraa kansallispuistoksi jo 1970-luvulla, ja kansallispuistohankkeessa se oli mukana myös vuosituhannen vaihteessa.

Siikavaara liittyy myös Vaara-Kainuun taidekansallispuistohankkeeseen. Sen suunnitelman pohjana on aiempi Vaara-Kainuun kansallispuistoesitys. Mustarinda-seuran käynnistämässä hankkeessa ideana on yhdistää taide kansallispuistoon.

Mahdollisen uuden kansallispuiston reitit kulkisivat Siikavaaralta Paljakan kautta Hyrynsalmelle.

Kometon kierros on ainoa ympyrälenkki

Siikavaaran suosituin reitti ja alueen ainoa merkitty ympyrälenkki on noin seitsemän kilometrin pituinen Kometon kierros, joka sopii hyvin päiväretkeilyyn. Muusta Siikavaaran alueesta poiketen Kometon kierroksen varrella on myös mäntymetsää ja kuivaa kangasta.

Pohjoisessa Siikavaaran vaarajono päättyy Kometon jyrkkiin seinämiin ja Kometon kierros nousee upeille näköalapaikoille kalliojyrkänteiden päälle. Suolijärven kyläyhdistys on uusinut näköalapaikalla olevan pöydän ja penkit.

Myös jyrkänteen alaosan rakkakivikko on hieno nähtävyys.

Kesäkuussa 2021 riehunut Paula-myrsky kaatoi paljon puuta Kometon kierroksen varrelta. Luonnonsuojelualueella lahopuut hajoavat vähitellen luonnollisesti ja kasvattavat uutta elämää.

Kometon kierros on pääosin helppokulkuinen. Reitin kaakkoiskulmassa polku kaartaa ja nousee vaaralle. Jyrkähkössä rinteessä voi olla irtokiviä. Lenkki on helpompi kiertää myötäpäivään, jolloin hankalia kohtia ei tarvitse laskeutua alaspäin.

Kometon kierrokselta kannattaa poiketa reilun sadan metrin matka Pöksänkorven hyväkuntoiselle laavulle, jonka lähellä virtaa puro. Pöksä tarkoittaa pientä ja vanhaa mökkiä. Pöksänkorvessa on arvokkaita lettosuoalueita.

Sienipolku vie alueen halki

Siikavaaran alueen halki kulkee merkitty Sienipolku-niminen vaellusreitti, joka sopii omatoimiselle retkeilijälle. Reilun kahdenkymmenen kilometrin pituinen reitti sopii hyvin viikonloppuretkeilyyn, mutta tarjoaa retkeilijälle pieniä haasteita.

Sienipolku on osa pitkää UKK-reittiä Lieksan Kolilta Savukosken Tulppioon. UKK-reitin ylläpidon taso on aina ollut vaihteleva ja Siikavaaran osalta reitin ylläpito on tällä hetkellä heikkoa.

Vaaralta vaaralle kulkevan polun varrella on viisi Metsähallituksen laavua, mutta kolmen laavun polttopuuhuolto on lopetettu. Vain Myllypuron ja Pöksänkorven laavut ovat huollon piirissä.

Metsähallituksen mukaan laavujen nykyinen huoltosopimus jatkuu ainakin vuoden 2027 loppuun saakka. Näillä näkymin loput kolme laavua joko myydään tai puretaan jollain aikataululla, mutta toistaiseksi ne ovat käytössä.

Sienipolun pitkospuut ovat monin paikoin huonossa kunnossa ja kaikkien suo-ojien yli ei ole kunnollisia siltoja. Myös polulle kaatuneita puita pitää kierrellä. Lisäksi Pihlajavaaran itäpuolen portaikko Kometon lähellä on sortunut, joten jyrkkä rinne on kuljettava ilman portaita.

Valmista karttaa Sienipolusta ei ole, joten vaeltajan kannattaa tulostaa Siikavaaran kartta esimerkiksi Metsähallituksen retkikartta.fi-palvelusta.

Siikavaaran parkkipaikkojen yhteydessä on Sienipolun karttataulut ja alueen yleisimpien ruokasienten esittely. Sienipolkuun liittyy parikymmentä rastia, jotka on merkitty maastoon numeroiduilla tolpilla.

Rastien selitykset löytyvät vanhasta Sienipolun esitteestä, jota alueen kyläyhdistykset ovat myyneet halpaan hintaan. Tällä hetkellä esitteen painos on kuitenkin lopussa, eikä uudesta painoksesta ole päätöksiä.

Reitin haasteena on myös logistiikka. Sienipolku ei ole ympyrälenkki, joten takaisin lähtöpaikkaan pääseminen vaatii kävelyn edestakaisin tai kyydin, joita tarjoavat esimerkiksi Puolangan taksiautoilijat.

Rakenteet rapistuvat, mutta tunnelma säilyy

Siikavaaran luonnonsuojelualue sopii rauhaa ja hiljaisuutta rakastaville retkeilijöille. Kometon kierroksella vastaan voi tulla päiväretkeilijöitä ja laavulla kävijöitä, mutta muilta osin alueella saa yleensä vaeltaa omassa rauhassa.

Autiotupia alueella ei ole, mutta UKK-reitin laavut ja niiden ympäristö sopivat yöpymiseen. Polttopuiden puuttuessa voi käyttää omaa retkikeitintä. Vaikka UKK-reitin rakenteet rapistuvat, luonnonrauha ja tunnelma on huippuluokkaa.

Siikavaarassa voi myös tutustua luonnolliseen pimeyteen. Alueen läheisyydessä on vain pieniä kyliä, eikä valosaastetta juuri ole. Siikavaara sopii hyvin tähtien ja revontulien tarkkailuun.

Siikavaara on runsaslumista seutua. Alueella ei ole valmiita talvireittejä, mutta vaaroilla voi omatoimisesti hiihtää leveillä suksilla tai lumikenkäillä.

Siikajärventien parkkipaikalle johtava tie aurataan talvella, mutta Matinvaaran parkkipaikalle saakka tietä ei aurata. Myöskään Nuottivaaran eteläpuolella olevaa pientä parkkipaikkaa ei yleensä aurata lumesta.

Siikavaara on hyvää marjastus- ja sienestysmaastoa.